Perustelut
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.11.2025 § 107 talousarvion 2026 ja taloussuunnitelman 2027-2029. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus (dnro 1833/03.04.04.04.10/2025) on pyytänyt Rovaniemen kaupunginhallitukselta lausuntoa Vesa Puurosen tekemästä valituksesta ja täytäntöönpanon kieltoa koskevasta hakemuksesta.
Kunnallisvalituksessa vaaditut muutokset
Vesa Puuronen on vaatinut muutosta kaupunginvaltuuston päätökseen siltä osin kuin se koskee tarkastuslautakunnan vuoden 2026 talousarviota talousarviokirjan sivulla 50.
Siihen vaaditaan tehtäväksi seuraavat muutokset:
- Taulukkoon Henkilöstömäärä (HTV) sarakkeeseen TA2026 muutetaan luvun 1 tilalle luku 2.
- Saman sivun tekstiin KH:n esityksen sijasta, joka on: ”Vuodelle 2026 vakanssimuutoksena on puolikkaan kaupunkitarkastajan resurssin muuttaminen kokonaiseksi sisäisen tarkastajan vakanssiksi kaupunginhallituksen alaisuuteen” teksti ”Vuodelle 2026 vakanssimuutoksena on kaupunkitarkastajan viran palauttaminen 100 % työajalla tarkastuslautakunnan alaisuuteen.”
- Toimielimen talous kappaleen taulukkoon seuraavia muutoksia:
-- riville Toimintakate, sarake TA2026 166 -> 245
-- sarake Muutos % 14,6 --> 25,7
-- sarakkeet TS2027, TS 2028 ja TS 2029 188 --> 245
Lisäksi valittaja on pyytänyt hallinto-oikeudelta päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä edellä mainituin osin.
Perusteluina valitukselle on esitetty kuntalain 121 §, jonka mukaisesti kunnanhallitus voi poiketa tarkastuslautakunnan esityksestä lautakuntaa koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi ja talousarvioksi kunnan hallintosäännön ja talousarvioesityksen yhteensovittamiseen liittyvästä perustellusta syystä. Valittajan mukaan kaupunginhallituksen talousarvioesityksessä ei ollut mainittu lain edellyttämiä syitä lautakunnan talousarvioesityksestä poikkeamiseen, ja edellä mainitusta syystä kaupunginhallituksen esitys ei ollut lain mukainen.
Lisäksi on vedottu perustuslain 2 §:ään, jonka perusteella "julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia." Koska valtuuston enemmistö hyväksyi kaupunginhallituksen tekemän esityksen, myös valtuuston päätös on lainvastainen. Valtuuston päätös vaikeuttaa lautakunnan työtä, vaarantaa tarkastustoiminnan laadun ja laajuuden, aiheuttaa henkilöstöriskin ja kaventaa kunnallista demokratiaa ja valtuuston mahdollisuutta saada riippumatonta tietoa päätöstensä toteutumisesta.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle on toimitettava lausunto täytäntöönpanon kieltoa koskevan hakemuksen ja valituksen johdosta 7.1.2026 mennessä.
Kuntalain 135 ja 137 §:n mukaan kunnallisvalituksen voi tehdä valtuuston päätöksestä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valittajan tulee esittää 2 momentissa tarkoitetut valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä. Vesa Puuronen on Rovaniemen kaupungin jäsen ja kaupunginvaltuutettu.
Valitus on allekirjoitettu 26.11.2025, jolloin se on tehty valitusajan kuluessa.
Hallintosäännön (KV 9.12.2024) 28 §:n mukaan kaupunginhallitus antaa lausunnon valtuuston päätöksestä tehdystä valituksesta, jos kaupunginhallitus katsoo, ettei valtuuston päätöstä ole valituksessa esitetyillä perusteilla kumottava.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Antti Määttä, henkilöstö- ja hallintojohtaja, antti.maatta@rovaniemi.fi
Kaupunginhallitus vaatii, että hallinto-oikeus hylkää valituksen ja päättää antaa lausuntonaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Vesa Puurosen tekemän kunnallisvalituksen johdosta seuraavaa:
Kaupunginhallitus hyväksyi 11.8.2025 § 237 koko kaupungin talousarviosuunnittelun pohjaksi talousarviokehyksen 2026-2029. Kehyksessä oli myös mukana tarkastuslautakunta vuoden 2025 resurssoinnilla.
Kaupunginhallitus teki 3.11.2025 § 327 esityksen kaupunginvaltuustolle talousarviosta 2026 ja taloussuunnitelmasta 2027-2029.
Päätöksen esittelytekstissä oli kuvattuna poikkeaminen tarkastuslautakunnan tekemästä talousarvioesityksestä:
"Kaupunginjohtajan talousarvioesitys noudattelee pääsääntöisesti lautakuntien esityksiä poikkeuksena tarkastuslautakunnan esitys. Tarkastuslautakunta esitti ½ vakanssin verran lisäresurssia ulkoiseen tarkastukseen. Esitys olisi tarkoittanut kaupungin koko tarkastustoiminnan kannalta, että tarkastuslautakunnan alaisuudessa olisi ollut 2 htv:ta ja kaupunginhallituksen alaisuudessa 0,5 htv sisäinen tarkastaja. Kaupunginjohtajan esityksessä on esitetty resurssoinniksi 1 htv ulkoisen tarkastukseen ja 1 htv sisäiseen tarkastukseen. Tarkastuslautakunnan talousarvion ja taloussuunnitelman osalta on huomioitu, että ulkoinen ja sisäinen tarkastus on eriytettävä kuntalain ja hallintosäännön mukaisella tavalla omiksi, keskenään riippumattomiksi toiminnoiksi. Lisäksi on otettu huomioon, että toimintaympäristö on tarkastuslautakunnankin toteamalla tavalla pysynyt ennallaan, minkä vuoksi tilintarkastustakaan ei ollut tarvetta kilpailuttaa. Tässä tilanteessa on haluttu kohdentaa tarkastustoimintaa ja painottaa sisäistä tarkastusta johdon tukena. Vastaavan kokoisissa kaupungeissa on ulkoinen tarkastus osassa ulkoistettu kokonaan ja toisissa on sisäisessä tarkastuksessakin hyvin niukat omat resurssit. Kuntalain 121 §:n mukaan kaupunginhallitus voi poiketa tarkastuslautakunnan esityksestä lautakuntaa koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi ja talousarvioksi kunnan hallintosäännön ja talousarvioesityksen yhteensovittamiseen liittyvästä perustellusta syystä."
Kaupunginhallituksen esityksessä kaupungin tarkastusresurssiin ei käytännössä esitetty henkilötyövuosimuutoksia, vaan nykyisen 2 työntekijän resurssi säilyisi jatkossakin. Kaupunginhallituksen esityksessä valtuustolle eriytettiin sisäinen ja ulkoinen tarkastus. Nykytilanteessa kaupunkitarkastaja ja sisäinen tarkastaja on ollut sama viranhaltija tarkastuspäällikön alaisuudessa hoitaen kuitenkin kaupungin johdon toimeksiannoista sisäisen tarkastuksen tehtäviä. Kaupunginhallituksen talousarvioesityksessä tämä toiminto eriytettiin riippumattomiksi toisistaan. Tältä osin tarkastuslautakunnan resurssointi vähentyisi 0,5 henkilötyövuotta, ja tarkastuslautakunnan alaisuuteen jäisi tarkastuspäällikkö. Kuntalaissa ei määrätä tarkastuslautakunnan resursseista, vaan se on laissa jätetty kaupunginvaltuuston harkintaan.
Kaupunginhallituksen esityksessä otettiin huomioon toimintaympäristön muutos (sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtäminen hyvinvointialueille), jonka perusteella lisäresurssoinnin tarvetta ei esitetty valtuustolle. Lisäksi huomioitiin esityksessä vastaavien kokoisten kaupunkien tarkastustoiminnan resurssointi. Lisäresurssi olisi tarkoittanut kaupungin toimintakuluihin noin 40 000 euron vuosittaista lisäkulua, joka olisi tullut kattaa toisen toimielimen määrärahoista, jotta talousarvioesitys olisi pysynyt suunnitellun mukaisena. Lisäksi kaupunginhallituksen alaisuuteen olisi jäänyt tarkastuslautakunnan esityksen perusteella 0,5 henkilötyövuotta sisäiseen tarkastukseen, jonka toteuttaminen tällaiseenaan olisi ollut vaikeaa.
Kaupunginhallitus vaatii, että täytäntöönpanoa ei keskeytetä tarkastuslautakunnan talousarvion osalta, koska tarkastustoiminnan resurssointi ei muutu nykytilanteesta ja tarkastuslautakunnan resurssit ovat palautettavissa vastaamaan nykytilannetta, jos hallinto-oikeus päättää palauttaa talousarvion kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.