Perustelut
Kaupunginhallitus on 25.5.2026 § 162 päättänyt pyytää lausunnot matkailuohjelmaluonnoksesta. Lausuntoja pyydetään kaupunkilaisilta, toimielimiltä ja sidosryhmiltä sekä muilta tahoilta 15.8.2026 mennessä ja ne annettaan lausuntopalvelu.fi:n kautta. Asia käsitellään kaupunginhallituksessa uudelleen elokuussa lausuntokierroksen jälkeen ja etenee tämän jälkeen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.
Teknisen toimialan johtoryhmä päätti 4.6.2026, että toimiala antaa matkailuohjelmasta yhden, toimielinten yhteisen lausunnon. Lausunto käsitellään teknisessä lautakunnassa. Lausunto on muotoiltu lausuntopalvelu.fi:n lausuntopyynnön rakenteen mukaisesti.
Teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan yhteislausunto Rovaniemen kaupungin matkailuohjelmasta
1. Visio
Matkailuohjelman visio ohjaa matkailun kehitystä oikeaan suuntaan. Tavoite asemoida Rovaniemi kestävän matkailun kansainväliseksi suunnannäyttäjäksi on perusteltu ja vastaa kaupungin kehitysvaihetta, jossa matkailun määrällisen kasvun rinnalle on noussut tarve laadun, vaikuttavuuden ja vastuullisuuden vahvistamiseen.
Matkailun kehittäminen on tiiviisti sidoksissa kaupungin eri toimialojen sekä muiden sidosryhmien toimenpiteisiin erityisesti liikenteen ja investointien osalta. Kaupungin osalta korostuu kaavoituksen, kaupunkirakenteen ja infran merkitys, minkä vuoksi toimiva yhteistyö teknisen toimialan kanssa on keskeinen edellytys vision toteutumiselle.
2. Hyvinvointia tuottava ja sosiaalisesti hyväksytty matkailu
Tavoite on keskeinen ja tukee matkailun pitkäjänteistä kehittämistä. Ohjelma tunnistaa perustellusti, että matkailun sosiaalinen hyväksyttävyys edellyttää vuorovaikutusta, vaikutusten seurantaa sekä hyötyjen jakautumista paikalliselle väestölle.
Lautakunnat korostavat, että hyväksyttävyyden arviointi ei voi rajoittua ainoastaan mielipidemittareihin, vaan sen tulee perustua myös konkreettisiin mittareihin, kuten liikenteen toimivuuteen, kaupunkiympäristön kuormitukseen, asumisolosuhteisiin ja ympäristön tilaan. Näiden tekijöiden seuranta kytkeytyy suoraan teknisen toimialan vastuisiin.
Lisäksi matkailijamaksun jatkovalmistelussa on tärkeää varmistaa, että mahdolliset tuotot kohdennetaan läpinäkyvästi niihin toimintoihin, joihin matkailu aiheuttaa lisäkuormitusta, kuten infrastruktuuriin, kunnossapitoon sekä ympäristön hoitoon ja terveysvalvontaan.
3. Hallittu kasvu ja ennakointi
Hallittu kasvu ja ennakointi muodostavat ohjelman rakenteellisesti vahvimman kokonaisuuden. Ohjelmassa tunnistetaan oikeansuuntaisesti matkailun kasvun vaikutukset maankäyttöön, liikenteeseen, kapasiteettiin ja ympäristöön.
Lautakunnat painottavat, että hallittu kasvu toteutuu käytännössä vain, jos matkailun kehittäminen sidotaan systemaattisesti kaavoitukseen ja maankäyttöön. Ennakoiva maankäytön suunnittelu, alueiden mitoitus sekä infrastruktuurin kapasiteetin arviointi ovat keskeisiä välineitä matkailun hallinnassa.
Lyhytvuokrauksen osalta ohjelma tunnistaa haasteen, mutta jatkossa on tarpeen täsmentää ohjauskeinoja erityisesti maankäytön, käyttötarkoitusten ja valvonnan näkökulmasta.
Lisäksi lautakunnat korostavat, että ennakointi tulee ulottaa myös kunnallistekniikan, liikennejärjestelmän ja viranomaisresurssien mitoitukseen erityisesti sesonkihuippuina.
4. Korkea laatu, turvallisuus ja vastuullisuus
Kokonaisuus tukee matkailun laadullista kehittämistä ja vastaa hyvin toimintaympäristön muutoksiin.
Lautakunnat korostavat, että laadun ja vastuullisuuden tulee konkretisoitua erityisesti kaavoituksessa, rakentamisen ohjauksessa ja matkailurakentamiseen liittyvissä tontinluovutusehdoissa. Näiden kautta kaupunki voi vaikuttaa suoraan siihen, millaista matkailurakentamista ja toimintaa alueelle syntyy.
Turvallisuuden osalta keskeistä on, että se nähdään osana fyysistä ympäristöä ja toimivaa infrastruktuuria. Liikennejärjestelyt, reitit, kaupunkitilat ja palvelurakenteet muodostavat kokonaisuuden, jossa turvallisuus syntyy suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon yhteisvaikutuksena.
Kokonaisuutena lähestymistapa on perusteltu, mutta sen toimeenpanossa korostuu viranomaisyhteistyön merkitys.
5. Paikallinen identiteetti ja ympärivuotinen kilpailukyky
Ohjelman painotukset ovat oikeansuuntaisia ja tukevat matkailun tasapainoisempaa kehittymistä. Erityisesti kesämatkailun, tapahtumien ja kulttuurisisältöjen vahvistaminen tukee ympärivuotisuutta.
Lautakuntien näkökulmasta keskeistä on, että kilpailukyky perustuu myös fyysiseen ympäristöön: kaupunkikuvaan, reitistöihin, julkisiin tiloihin ja saavutettavuuteen. Näiden kehittäminen ja ylläpito kuuluu keskeisesti tekniselle toimialalle.
Ympärivuotisuuden kehittämisessä on tärkeää varmistaa, että investoinnit, infrastruktuuri ja palveluverkko tukevat toisiaan eikä synny erillisiä tai alikäytölle jääviä rakenteita.
6. Toimijoiden roolit matkailun kehittämisessä
Toimijoiden roolit on tunnistettu pääpiirteissään hyvin.
Lautakunnat korostavat kuitenkin, että teknisten palvelujen ja ympäristölautakunnan rooli on matkailun kehittämisessä perustavanlaatuinen. Maankäytön suunnittelu, kaavoitus, kaupunkirakenne, toimiva infra, kunnossapito, liikennejärjestelmät, lupapalvelut, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja terveysvalvonta määrittävät pitkälti matkailun toimintaedellytykset.
Roolitusta tulisi täsmentää siten, että teknisen toimialan vastuut näkyvät selkeämmin myös suunnittelun, toteutuksen ja valvonnan osalta. Lisäksi turvallisuus-, jätehuolto- ja kunnossapitotoimijoiden rooli on keskeinen matkailun arjen toimivuudessa ja tulisi huomioida kokonaisuudessa.
7. Edunvalvonnan teemat
Määritetyt teemat ovat olennaisia ja tukevat matkailun kehittämistä.
Lautakunnat korostavat erityisesti saavutettavuuden, lainsäädännön ja kokonaisturvallisuuden merkitystä. Näiden lisäksi on tärkeää nostaa esiin infrastruktuurin rahoitus ja ylläpito, sillä matkailun kasvu lisää merkittävästi yhdyskuntarakenteen käyttöä ja huoltovelvoitteita.
Edunvalvonnassa tulisi huomioida myös kaavoitus- ja lupaprosessien sujuvuus ja ennakoitavuus.
8. Jalkautus ja seuranta
Jalkauttamisen malli on rakenteellisesti toimiva ja kytkeytyy kaupungin talousarvioon ja johtamisjärjestelmään.
On tärkeää, että seuranta tuottaa tietoa, joka tukee konkreettista päätöksentekoa. Lautakunnat painottavat erityisesti sitä, että seurantaan sisällytetään myös teknisen toimialan näkökulmasta keskeiset mittarit, kuten infrastruktuurin kuormitus, liikenteen toimivuus ja ympäristövaikutukset.
Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeää koordinaatiota sekä toimialojen välistä jatkuvaa yhteistyötä.
9. Muut kommentit
Kokonaisuutena matkailuohjelma muodostaa hyvin jäsentyvän ja ajankohtaisen strategisen kokonaisuuden. Ohjelman keskeinen vahvuus on kasvun ja hallinnan samanaikainen tarkastelu.
Lautakunnat korostavat, että matkailun kehittämisen keskeinen edellytys on maankäytön, infrastruktuurin ja ympäristövaikutusten hallinta. Näiden tekijöiden huomioiminen systemaattisesti kaikissa toimenpiteissä edellyttää tiivistä yhteistyötä teknisen toimialan kanssa sekä riittävää resurssia suunnitteluun ja toteutukseen.