Perustelut
Eemeli Kajula ym. ovat jättäneet seuraavan valtuustoaloitteen:
"Sosiaalisen asuntotuotannon merkitys kasvaa jatkuvasti, erityisesti kun otetaan huomioon tarve edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja tarjota kohtuuhintaisia asumisvaihtoehtoja kaikille kaupunkilaisille. Rovaniemi, kuten monet muut kaupungit, kohtaa haasteita asuntojen kysynnän ja tarjonnan tasapainottamisessa, erityisesti kohtuuhintaisten asuntojen osalta turismin kasvaessa alituiseen.
Lyhytvuokrauksen ja turismin kasvun myötä kaupungin keskusta-alueiden ja niiden läheisyyden asunnoista huomattava osa on siirtynyt vuokramarkkinoilta majoituskäyttöön. Tämä aiheuttaa asuntopulan lisäksi myös palveluiden järjestämisongelmia. Palveluiden, kuten päiväkotien, koulujen yms. tarve keskustassa laskee, kun asuntoja siirtyy vuokramarkkinoilta majoituskäyttöön.
Aloitteessa esitetään konkreettisia toimenpiteitä, jotka tukevat ja edistävät sosiaalista asuntotuotantoa Rovaniemellä, edistävät rovaniemeläisten mahdollisuuksia asua keskustan lähettyvillä, sekä myös ehkäisevät kaupunkikeskustan autioitumista sesongin ulkopuolella.
Ehdotetut toimenpiteet:
1. Tonttien osoittaminen sosiaaliseen asuntotuotantoon: Kaupungin tulisi aktiivisesti osoittaa tontteja, jotka on varattu nimenomaan sosiaalisen asuntotuotannon tarpeisiin. Tämä voi sisältää sekä uusia alueita että olemassa olevien alueiden uudelleenkaavoitusta. Tonttien osoituksessa on huomioitava ARA:n ehdot tonttien sijainnille.
2. Kaupunkilaiset huomioiva kaavoitus: Kaavoituksessa varmistamme, että uudisrakennusten asuntojakauma ja keskimääräinen asunnon koko on kestävällä tasolla. Näin varmistumme, että kerrostaloissa ei ole esimerkiksi liikaa sijoituskäyttöön meneviä yksiöitä, vaan aidosti asuntoja niin opiskelijoille, kuin myös lapsiperheille. Kaavoituksessa huomioidaan asuinalueiden monimuotoisuus ja vältetään homologisten asuinalueiden kaavoittamista.
3. Seuranta ja arviointi: Vastuutetaan Maato:ssa määriteltyjen toimenpiteiden ja tavoitteiden seuranta. Näin taataan, että asetetut tavoitteet sosiaalisen asuntotuotannon osalta saavutetaan ja että toimintaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan muuttuvia tarpeita."
Valtuustoaloite on tutkittu teknisissä palveluissa ja siitä todetaan seuraavaa:
Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa (MAATO) on asetettu tavoitteet kaupungin asuntotuotannolle, jonka tulisi olla n. 450 asuntoa vuosittain. Tästä tuotannosta n. 20 % tulisi olla vuokra-asuntotuotantoa. Nykysin asuntokannasta n. 10 % on vuokra-asuntotuotantoa. Kaavoituksessa osoitetaan alueet eri käyttötarkoituksiin. Vuokra-asuntotuotannon osalta viime vuosina on korostunut kohteiden sijainti lähellä keskustaa ja joukkoliikenne yhteyksien varressa. Kaupunki on selvittänyt useita kohteita vuokra-asuntotuotantoon, pääsääntöisesti Kaupunkiasuntojen tarpeisiin. Kohteiden sijaintivaatimisten pohjalta kaupungille ei ole ollut osoittaa rakentamattomia tontteja vuokra-asuntotuotantoon vaan kaavoitus on käynnistetty alueilla, joissa tavoitteena on tiivistäminen. Haasteena asemakaavamuutoksissa haasteena on yleensä vahva lähiympäristön vastustus kaavahankkeille, jonka vuoksi niiden valmistelu on hidasta eikä kaavojen käsittelyä saada päätöksentekoon.
Tonttien luovutusta vuokra-asuntotuotantoon ei lähtökohtaisesti ratkaista asemakaavavaiheessa vaan asemakaavan lainvoimaisuuden jälkeen kohteelle määritetään luovutusehdot ja tontti voidaan luovutusehdoilla kohdistaa tuettuun vuokra-asuntotuotantoon.
Kaupunki ei ole kaavoituksessa osoittanut määräyksiä asuntojen keskikoolle tai asuntojakaumalle. MAATO:n yhtenä toimenpiteenä on selvittää onko ko. määräyksille tarvetta. Alustavan selvityksen perusteella asuntojen keskikoko on selkeästi pienentynyt mutta yksittäisiä asuinkerrostaloja, joissa olisi liian yksipuolinen asuntojakauma on kuitenkin vain muutamia. Asuntojen omistusmuotoa, sijoittamisen ja oman asumisen välillä ei voida rajoittaa asemakaavassa, mutta kaupungin omilla luovutettavilla tonteilla on mahdollista luovutusehdoissa ja maanvuokrasopimuksella velvoittaa rakentaja noudattamaan mm. asuntojakautumaa tai asuntojen vuokraamista. Velvoitteen toteuttamisen varmistamiseksi sopimuksissa tulee myös olla riittävät sopimussakot. Nykyiset maapoliittiset linjaukset ja sopimusehdot eivät sisällä mahdollisuutta käyttää ko. ehtoja.
MAATO:n ja maapoliittisen ohjelman mittareita ja raportointia tulee yhdenmukaistaa jotta seuranta ja toiminnan kehittäminen ja muutoksiin reagoimista saadaan parannettua. Mittareiden seurantaa ja raporttien laadintaa tulee automatisoida tietovarantoa ja teköälyä hyödyntäen. Pelkää mittareiden seurantaa ja raportointa varten ei ole osoittaa henkilöstöresurssia.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Pertti Onkalo, toimialajohtaja, pertti.onkalo@rovaniemi.fi
Tekninen lautakunta merkitsee tiedokseen saapuneen aloitteen ja antaa edellä esitetyn vastauksen aloitteeseen.