Kaupunginhallitus, kokous 18.9.2026

Perustelut

Kaupunginhallitus käsittelee ajankohtaiset konserniasiat.

• Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy
• Neve Oy
• Rovaniemen Kehitys Oy
• Arktikum-palvelu Oy

Perustelut

Henkilöstökatsaus
 

Kaupungin henkilötyövuosimäärä tammikuun loppun mennessä on kasvanut 2,7:lla verrattuna edellisvuoden vastaavaan tilanteeseen. Prosentuaalisesti nousu on pieni, n. 1,5%. Henkilötyövuosista 137,2 (73,3%) on vakituisista palvelussuhteista, mikä on 5,7 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Sijaisten määrä on pysynyt lähes samana edellisvuoteen nähden. Muiden määräaikaisten osuus on laskenut 3,2 henkilötyövuotta (-10%).

Vertailukaudella sairauspoissaolopäivät kalenteripäivinä laskettuna ovat laskeneet -8,1 %. Suurin lasku näkyy elinvoimapalveluissa.  Alkaneita sairauspoissaolojaksoja on 0,2 jaksoa/hlö. Poissaolojen yleisin pituusluokka on 4–14 vuorokautta, toiseksi yleisin 1–3 vuorokautta ja kolmanneksi yleisin 30–89 päivää.

Marraskuusta 2025 lähtien olemme kiinnittäneet työterveyden prosesseihin ja tämä on havaittavissa osana tammikuun sairauspoissaolojen vähenemisenä. Tulevan vuoden aikana on tavoitteena hioa prosesseja toimivammaksi työterveyden kanssa. Lisäksi palvelualueilla on jatkettu mentoritoimintaa, lisätty ennakoivien työkyvyn tukemisen keinoja, joita kaupungilla on käytössä, lisätty varhaisen välittämisen keskusteluja.

Perustelut

Kaupunginhallitus käsittelee ajankohtaiset konserniasiat.

• Neve Oy / toimitusjohtaja Kristian Gullsten
• Arktikum-Palvelu Oy, Koy Arctic Centre / konsernitalouspäällikkö Hannu Pessa

Perustelut

Kaupungin henkilötyövuosimäärä maaliskuun loppun mennessä on kasvanut 9,6:lla verrattuna edellisvuoden vastaavaan tilanteeseen. Henkilötyövuosista 396,8 (72%) on vakituisista palvelussuhteista, mikä on 17,6 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Sijaisten määrä on hieman noussut edellisvuoteen nähden. Muiden määräaikaisten osuus on laskenut 12,2 henkilötyövuotta (-12,5%).

Sairauspoissaolopäivät kalenteripäivinä laskettuna ovat nousseet vertailukaudella 10,5%. Eniten nousua on Teknisellä alueella, jossa nousua on 33,7 %. Tätä selittävät muutamat pitkät poissaolot. Eniten poissaolot ovat vähentyneet henkilöstö- ja hallintopalveluissa, joissa sairauspoissaolot ovat vähentyneet 67,7%.

Alkaneiden sairauspoissaolojaksojen määrä on keskimäärin noin yksi jakso henkilöä kohden. Poissaolot painottuvat erityisesti pituusluokkaan 30–89 vuorokautta, seuraavaksi eniten poissaoloja on pituusluokassa 4–14 vuorokautta ja kolmanneksi eniten yli 90 vuorokauden poissaoloissa. Tämä viittaa siihen, että pitkien sairauspoissaolojen määrä on ollut kasvussa. Tällä hetkellä pitkien poissaolojen taustalla ovat edelleen tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot, mutta näiden ohella pitkien poissaolojen syiksi on noussut myös vakavat sairaudet.

Työhyvinvoinnin ohjausryhmissä on käyty työkyky tilanteita läpi yleisellä tasolla, jatkosuunnitelmia ja toimenpiteitä on tehty tilanteiden selvittämiseksi. Toimialoilla ja palvelualueilla on mm. lisätty mentoritoimintaa, lisätty ennakoivien työkyvyn tukemisen keinoja, joita kaupungilla on käytössä, lisätty varhaisen välittämisen keskusteluja ja lisäksi työterveyshuolto on lähtenyt kontaktoimaan aktiivisemmin paljon palveluja käyttäviä asiakkaita (kokonaisvaltaisempaa toimintakyvyn arviointia). Lisäksi prosesseihin liittyvää yhteistyötä Lappican kanssa on tiivistetty, ja prosessien sujuvuutta kehitetään jatkuvasti.

Perustelut

Henkilöstökatsaus

Henkilöstökatsauksen tunnusluvut ajalta 1-4/2026 ovat taulukkona tämän asian liitteenä.

Kaupungin henkilötyövuosimäärä maaliskuun loppun mennessä on kasvanut 11,2:lla verrattuna edellisvuoden vastaavaan tilanteeseen. Henkilötyövuosista 528,9 (n. 72%) on vakituisista palvelussuhteista, mikä on 23,4 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Sijaisten määrä on hieman noussut edellisvuoteen nähden. Muiden määräaikaisten osuus on laskenut 16,1 henkilötyövuotta (n. -12%).

Sairauspoissaolopäivät kalenteripäivinä laskettuna ovat nousseet vertailukaudella 8,8 %. Eniten nousua on Teknisellä alueella, jossa nousua on 48,1 %. Tätä selittävät muutamat pitkät poissaolot. Eniten poissaolot ovat vähentyneet henkilöstö- ja hallintopalveluissa, joissa sairauspoissaolot ovat vähentyneet 32,9 % 

Alkaneiden sairauspoissaolojaksojen määrä on keskimäärin 0,9 jaksoa henkilöä kohden. Poissaolot painottuvat tällä seurantajaksolla pituusluokkaan 4-14 vuorokautta, seuraavaksi eniten poissaoloja on pituusluokassa 1-3 vuorokautta ja kolmanneksi eniten yli 90 vuorokauden poissaoloissa. Tämä viittaa siihen, että pitkien sairauspoissaolojen määrä on ollut kasvussa. Tällä hetkellä pitkien poissaolojen taustalla ovat edelleen tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot, mutta näiden ohella pitkien poissaolojen syiksi on noussut myös vakavat sairaudet.  

Työhyvinvoinnin ohjausryhmissä on käyty työkyky tilanteita läpi yleisellä tasolla, jatkosuunnitelmia ja toimenpiteitä on tehty tilanteiden selvittämiseksi. Kevätkauden aikana on kiinnitetty erityistä huomiota lyhyiden ja toistuvien poissaolojen seurantaan sekä niihin puuttumiseen. 

Lisäksi prosesseihin liittyvää yhteistyötä Lappican kanssa on tiivistetty, ja prosessien sujuvuutta kehitetään jatkuvasti.

Talouskatsaus

Kaupungin tilikauden ylijäämäennuste on tällä hetkellä 5 milj. euroa alkuperäisen talousarvion ollessa 85 te alijäämäinen. Ennusteeseen vaikuttaa maanmyynnin tulot sekä kotouttamisen laskennalliset korvaukset. Maanmyynnin tuloissa vaikuttaa pari yksittäistä isompaa kauppaa, joiden ansiosta tuotot ovat ylittämässä alkuperäisen arvion. Lisäksi veroennuste on positiivisempi kuin talousarviota laadittaessa.

Toimintakuluissa ennustetta heikentää Domus Arctica -säätiölle annettava avustus, johon kuitenkin kohdistuu myös rahastojen purku, jolloin sen vaikutus ylijäämään on +- 0 euroa. Sivistyslautakunnan henkilöstökulut ovat myös hieman arvioitua korkeammalla tasolla, mutta sivistyslautakunta pysynee talousarviossa. Elinvoimalautakunnan osalta työttömyysturvavastuut voivat ylittyä vuoden aikana 0,4 milj. euroa, mutta toimielin pysynee siitä huolimatta budjetissa.

Investoinneista on toteutunut 27 prosenttia. Näillä näkymin investoinnit ovat toteutumassa pääsääntöisesti suunnitellusti.

Sijoituksien arvon huhtikuun lopulla on 25,6 milj. euroa, jossa edelliseen kuukauteen nähdeen kasvua 4,4 prosenttia. 12 kuukauden nousu 13,3 prosenttia huolimatta maaliskuun notkahduksesta.

Lainakanta on 375 milj. euroa. Uutta lainaa ei ole nostetut alkuvuoden aikana.

Liitteenä talouden toteuma 1-4/2026.

Perustelut

Henkilöstökatsaus 1-5/2026

Henkilöstökatsauksen tunnusluvut ajalta 1-5/2026 ovat taulukkona tämän asian liitteenä.

Kaupungin henkilötyövuosimäärä toukokuun loppun mennessä on kasvanut 20,8:lla verrattuna edellisvuoden vastaavaan tilanteeseen. Henkilötyövuosista 668 (n. 72%) on vakituisista palvelussuhteista, mikä on 32,4 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Sijaisten määrä on hieman noussut edellisvuoteen nähden. Muiden määräaikaisten osuus on laskenut 15,5 henkilötyövuotta (n. -9%).

Sairauspoissaolopäivät kalenteripäivinä laskettuna ovat nousseet vertailukaudella 9.6 %. Suhteellisesti eniten nousua on teknisellä alueella, jossa nousua on 51,6 %. Nousun aiheuttavat erityisesti muutamat pitkät poissaolot, joiden vaikutus on suuri toimialan pienehkön henkilöstömäärän vuoksi. Eniten poissaolot ovat vähentyneet henkilöstö- ja hallintopalveluissa (-37,6%).

Alkaneiden sairauspoissaolojaksojen määrä on keskimäärin noin 1,1 jaksoa henkilöä kohden. Poissaolot painottuvat erityisesti pituusluokkaan 4-14 vuorokautta, seuraavaksi eniten poissaoloja on pituusluokassa 1-3 vuorokautta ja kolmanneksi eniten yli 90 vuorokauden poissaoloissa. Tämä viittaa siihen, että pitkien sairauspoissaolojen määrä on ollut kasvussa. Tällä hetkellä pitkien poissaolojen taustalla ovat edelleen tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot, mutta näiden ohella pitkien poissaolojen syiksi ovat nousseet myös vakavat sairaudet (esim. syöpä).

Palvelualueilla on tehty sairauspoissaolojen kurissa pitämiseksi mm. työaikajärjestelyjä sekä työpistejärjestelyjä, mentoritoimintaa, työyhteisötyötä mm. defusing-purut ja työnohjaus. Toimenpiteitä sairauspoissaolojen hallitsemiseksi tehdään ja kehitetään aktiivisesti.

Talouskatsaus 1-5/2026

Kaupungin tilikauden ylijäämäennuste on tällä hetkellä 5 milj. euroa alkuperäisen talousarvion ollessa 85 te alijäämäinen. Ennusteeseen vaikuttaa maanmyynnin tulot sekä kotouttamisen laskennalliset korvaukset. Maanmyynnin tuloissa vaikuttaa pari yksittäistä isompaa kauppaa, joiden ansiosta tuotot ovat ylittämässä alkuperäisen arvion. Lisäksi veroennuste on positiivisempi kuin talousarviota laadittaessa.

Toimintakuluissa ennustetta heikentää Domus Arctica -säätiölle annettava avustus, johon kuitenkin kohdistuu myös rahastojen purku, jolloin sen vaikutus ylijäämään on +- 0 euroa. Sivistyslautakunnan henkilöstökulut ovat myös hieman arvioitua korkeammalla tasolla, mutta sivistyslautakunta pysynee talousarviossa. Elinvoimalautakunnan osalta työttömyysturvavastuut voivat ylittyä vuoden aikana 0,4 milj. euroa, mutta toimielin pysynee siitä huolimatta budjetissa.

Investoinneista on toteutunut 31 prosenttia. Näillä näkymin investoinnit ovat toteutumassa pääsääntöisesti suunnitellusti.

Sijoituksien arvon huhtikuun lopulla on 26,3 milj. euroa, jossa edelliseen kuukauteen nähden kasvua 2,9 prosenttia. 12 kuukauden nousu 13,7 prosenttia huolimatta maaliskuun notkahduksesta.

Lainakanta on 373 milj. euroa. Uutta lainaa ei ole nostetut alkuvuoden aikana.

Liitteenä talouden toteuma 1-5/2026.

Perustelut

Henkilöstökatsaus

Henkilöstökatsauksen tunnusluvut ajalta 1-7/2026 ovat taulukkona tämän asian liitteenä.

Kaupungin henkilötyövuosimäärä toukokuun loppun mennessä on kasvanut 22:lla verrattuna edellisvuoden vastaavaan tilanteeseen. Henkilötyövuosista 931,5 (n. 73%) on vakituisista palvelussuhteista, mikä on 38,1 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Sijaisten määrä on hieman noussut edellisvuoteen nähden. Vastaavasti muiden määräaikaisten osuus on laskenut 20,2 henkilötyövuotta (n. -9%).

Sairauspoissaolopäivät kalenteripäivinä laskettuna ovat nousseet vertailukaudella 9.7 %. Eniten nousua on tekniset palvelut -toimialalla, jossa nousua on 41,4 %. Tätä selittävät muutamat pitkät poissaolot. Eniten poissaolot ovat vähentyneet   henkilöstö- ja hallintopalveluissa, joissa sairauspoissaolot ovat vähentyneet 40,3 %.

Alkaneiden sairauspoissaolojaksojen määrä on keskimäärin noin 1,2 jaksoa henkilöä kohden. Poissaolot painottuvat erityisesti pituusluokkaan 4–14 vuorokautta, seuraavaksi eniten poissaoloja on pituusluokassa 1–3 vuorokautta ja kolmanneksi eniten yli 90 vuorokauden poissaoloissa. Tämä viittaa siihen, että pitkien sairauspoissaolojen määrä on ollut kasvussa. Tällä hetkellä pitkien poissaolojen taustalla ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot, mutta näiden ohella pitkien poissaolojen syiksi ovat nousseet myös useat vakavat sairaudet esim. syövät.

Palvelualueilla on tehty sairauspoissaolojen kurissa pitämiseksi mm. työaikajärjestelyjä sekä työpistejärjestelyjä, mentoritoimintaa, työyhteisötyötä mm. defusing-purkuja ja työnohjausta. Toimenpiteitä sairauspoissaolojen hallitsemiseksi tehdään ja kehitetään aktiivisesti.

Talouskatsaus

Kaupungin tilikauden ylijäämäennuste on tällä hetkellä 7 milj. euroa alkuperäisen talousarvion ollessa 85 te alijäämäinen. Ennusteeseen vaikuttaa maanmyynnin tulot sekä kotouttamisen laskennalliset korvaukset. Lisäksi veroennuste on positiivisempi kuin talousarviota laadittaessa.

Domus Arctica -säätiölle annettu avustus (3 milj. euroa) näkyy poikkeuksena kaupunginhallituksen alaisissa kuluissa. Tästä kaupunginvaltuusto päätti lisätalousarvion 18.5.2026 § 51. Tilikauden tulokseen annetulla avustuksella ei ole vaikutusta. Lautakunnat pysynevät näillä näkymin talousarviossa ellei syksyn aikana tule suuria poikkeuksia.

Investoinneista on toteutunut 55 prosenttia (22,5 milj. euroa) Näillä näkymin investoinnit ovat toteutumassa pääsääntöisesti suunnitellusti. Elinvoimalautakunta on saanut uuden hankerahoituksen, jonka vuoksi haetaan lisämääräraha valtuustolta syyskuussa 2026. Tämä noin 50 000 euron muutos investointiosaan.

Sijoituksien arvon heinäkuun lopulla on 26,3 milj. euroa, jossa edelliseen kuukauteen nähden laskua 0,7 prosenttia. 12 kuukauden nousu 11,6 prosenttia huolimatta maaliskuun notkahduksesta.

Lainakanta on 367 milj. euroa. Uutta lainaa ei ole nostettu alkuvuoden aikana.

Liitteenä talouden toteuma 1-7/2026