Kaupunginhallitus, kokous 18.9.2026

§ 304 KKO ratkaisu kaupungin sijoituksia koskevaan asiaan

ROIDno-2021-63

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Ville Vitikka, vastuualuepäällikkö, ville.vitikka@rovaniemi.fi
Miikka Ruokamo, kaupunginlakimies, miikka.ruokamo@rovaniemi.fi
Saara Saari, talous- ja rahoitusjohtaja, saara.saari@rovaniemi.fi
Antti Määttä, henkilöstö- ja hallintojohtaja, antti.maatta@rovaniemi.fi

Perustelut

Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom. kohdat 19, 20, 23, 25) 

Asiakirjojen julkisuudesta annetun lain 24 § 1 mom. 19-kohdan mukaan ”Salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä…viranomaisen oikeudenkäynnin osapuolena oikeudenkäyntiin valmistautumista varten laatimat ja hankkimat asiakirjat, jos tiedon antaminen asiakirjasta olisi vastoin julkisyhteisön tai 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön, laitoksen, säätiön tai henkilön etua oikeudenkäynnissä”, 20-kohdan mukaan “...asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta,” 23-kohdan mukaan “...asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön vuosituloista tai kokonaisvarallisuudesta taikka tuen tai etuuden perusteena olevista tuloista ja varallisuudesta taikka jotka muutoin kuvaavat hänen taloudellista asemaansa,” ja 25-kohdan mukaan “...asiakirjat, jotka sisältävät tietoja tietoja -- henkilön terveydentilasta --.”

Asiaa koskevaa oikeudenkäyntiä ei ole vireillä, mutta käsiteltävään asiaan liittyen sellainen saattaa olla mahdollinen ja silloin tämän asian tai sen liitemateriaalina olevien asiakirjojen sisällön julkistaminen voi olla em. lainkohdan tarkoittamalla tavalla vastoin kaupungin etua. Lisäksi tämä asia ja sen liitemateriaali sisältää tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, henkilön kokonaisvarallisuudesta ja taloudellisesta asemasta sekä tietoja henkilön terveydentilasta. Rovaniemen kaupungin tätä asiaa käsittelevien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden tulee edellä todetuista syistä pitää tämä päätösasia ja sen liitemateriaali toistaiseksi salassa, ja kohdeltava asiaan liittyviä päätös- ja liiteasiakirjoja salassa pidettävinä viranomaisen asiakirjoina.

Asianajotoimisto Krogerus on selvittänyt kaupunginhallituksen antaman toimeksiannon pohjalta kaupungin Front Finance Oy:öön tekemien sijoitusten valmistelua, esittelyä, päätöksentekoa sekä valvontaa ja raportointia vuosina 2017 – 2020. Selvityksen keskeiset johtopäätökset ovat seuraavat (suora lainaus selvityksen yhteenvetoluvusta):

1. “Front Finance -sijoitusten valmistelu

Kaupungin 30.3.2017 päättämät yhteensä 2 miljoonan euron velkakirjasijoitukset Front Financeen (jäljempänä myös "Front Finance -sijoitukset") eivät ole nähdäksemme olleet Kaupungin Sijoitusohjeiden1 mukaisia. Kotimaisten liikkeellelaskijoiden osalta Sijoitusohjeet edellyttävät, että yritys on tunnettu ja hyvämaineinen. Front Finance ei mielestämme ole täyttänyt näitä edellytyksiä. Front Finance on ollut vasta perustettu yhtiö eikä se ole ollut Finanssivalvonnan valvottava. Lisäksi Front Financen omasta pääomasta oli sijoitusta valmisteltaessa maksettuna vain 1,2 miljoonaa euroa. Front Financen kulutusluottorahoituksen osalta sijoitusta ei voida nähdäksemme pitää myöskään Sijoitusohjeiden mukaisena vastuullisena sijoituksena siltä osin kuin Front Finance on sijoittanut lainaamiaan varoja edelleen kulutusrahoitukseen, josta on peritty merkittävästi korkeampia korkoja ja jota on myönnetty nopeammin ja kevyimmin ehdoin kuin pankkien kulutusrahoituksessa. Sijoitusohjeet ovat kuitenkin osin yleisluontoiset ja jättävät siten jossain määrin tulkinnanvaraa varsinkin vastuullisuuden osalta.

Front Finance -sijoitusten valmistelijoina ovat toimineet kaupunginkamreeri Jussi Päkkilä ja konserniasiamies Heli Välikangas. Välikangas on hoitanut yhteydenpitoa Front Financen velkakirjojen markkinoijana ja liikkeeseenlaskun järjestelijänä toimineeseen Front Capital Oy:öön ("Front Capital"), perehtynyt Front Capitalin toimittamaan aineistoon sekä laatinut sijoitusta koskevan esittelytekstin. Päkkilä on puolestaan tukeutunut lähinnä Välikankaalta suullisesti saatuihin tietoihin ja hyväksynyt esittelytekstin. 

Front Finance -sijoitusten valmistelun yhteydessä ei ole huolellisesti selvitetty sijoitusten Sijoitusohjeiden mukaisuutta eikä sitä, millaisia kulutusluottoja Front Financen sijoitus-kohteina olevat yhtiöt ovat tarjonneet. Päätösesityksen esittelyteksti on ollut myös osin puutteellinen ja harhaanjohtava. Esittelytekstissä ei ole avoimesti tuotu esiin esittelijän ja kaupunginhallituksen harkittavaksi Sijoitusohjeiden vastaisuuteen liittyviä seikkoja. Esittelyteksti on myös voinut luoda virheellisen vaikutelman siitä, että Front Finance olisi Front Capitalin konserniyhtiö ja Finanssivalvonnan valvonnan alainen ja että Front Financen harjoittama kuluttajarahoitus vastaisi pankkien tarjoamaa kuluttajarahoitusta. Esittelyteksti on muotoiltu siten, että päättäjille on voinut muodostua virheellinen kuva näistä seikoista tai ainakaan heillä ei ole ollut syytä kyseenalaistaa sijoituksen Sijoitusohjeiden mukaisuutta. Front Finance -sijoituksia koskeva esittelyteksti on laadittu yhdessä Front Capitalin edustajien kanssa ja ilmeisen kiireisellä aikataululla samana päivänä, kun asia on viety esityslistalle.

Valmistelun osalta voidaan myös kysyä, minkä vuoksi Front Financen riskipitoisiin velkakirjoihin sijoitettiin niin merkittävä osa (noin 10 %) Kaupungin kokonaissijoitusvarallisuudesta.

Selvityksessä on käynyt ilmi, että asian valmisteluun osallistunut Välikangas on henkilökohtaisesti tehnyt neljä sijoitusta Aasa-konserniin kuuluvien yhtiöiden (jäljempänä yhdessä "Aasa") velkakirjoihin vuosina 2016-2018. Sijoitusten yhteenlaskettu määrä on ollut 370.000 euroa, joista Aasa on maksanut Välikankaalle takaisin velkakirjojen mukaisesti 270.000 euroa. Välikangas ei ole saanut muita suorituksia kuin korkoja viimeiselle 100.000 euron suuruiselle velkakirjasijoitukselleen Aasaan. Aasa on vapaaehtoisessa velkasaneerauksessa ja otettu velkojien haltuun. Välikankaan henkilökohtaiset sijoitukset Aasaan ovat olleet määrältään yksityishenkilölle suhteellisen huomattavia, eikä Välikankaalla ole kertomansa mukaan ollut muuta sijoitusomaisuutta. Välikangas on samanaikaisesti valmistellut Kaupungin sijoitusta Front Financeen, joka on puolestaan tehnyt sijoituksia Aasaan. Lisäksi Välikangas on valmistellut ja esitellyt Rovaniemen kylien kehittämissäätiö sr:n ("Säätiö") asiamiehenä Säätiön suoria sijoituksia Aasaan, johon Säätiö on sijoittanut yhteensä 1,45 miljoona euroa vuosina 2016 – 2019. Kaupungin, Säätiön ja Välikankaan sijoituksissa Aasaan ja Front Financeen on markkinoijana ja liikkeeseenlaskujen järjestäjänä toiminut Aasan ja Front Financen toimeksiannosta Front Capital, joka on myös Front Financen vähemmistöomistaja.

Tämän selvityksen puitteissa ei ole ollut mahdollista arvioida sitä, kuinka paljon Kaupungin Front Finance -sijoitukset ovat tosiasiassa hyödyttäneet Aasaa ja sen eri velkojia. Joka tapauksessa voidaan todeta, että kun Kaupunki on sijoittanut Front Financeen, ja Front Finance on edelleen sijoittanut Aasaan, on Välikankaan osalta todennäköisyys saada omat sijoituksensa takaisin korkoineen kasvanut. Välikankaan on nähdäksemme tullut ymmärtää, että Aasan joko suoraan tai Front Financen kautta kaupunkikonsernilta saama lisärahoitus parantaa osaltaan Aasan kykyä suoriutua erääntyvistä veloistaan mukaan luettuna Välikankaan henkilökohtaisista velkakirjasaamisista.

Arviomme mukaan Välikangas on toiminut huolimattomasti valmistelijana, koska hän ei ole selvittänyt asianmukaisesti Front Finance -sijoitusten Sijoitusohjeiden mukaisuutta. Lisäksi hän laatinut osittain virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa sisältävän esittelytekstin esittelijälle ja kaupunginhallitukselle Front Capitalin avustuksella. Välikangas on myös mahdollisesti ollut esteellinen valmistelemaan sijoituksia omien Aasa-sijoitustensa johdosta, eikä hän ole tuonut esille mahdollisen esteellisyytensä arviointiin vaikuttavia seikkoja Kaupungin edustajille.

Arviomme mukaan Päkkilä on toiminut valmistelun osalta ainakin lievän huolimattomasti. Vaikka Päkkilällä on ollut nähdäksemme lähtökohtaisesti oikeus luottaa pitkäaikaisen alaisensa Välikankaan selvityksiin, on kyse ollut kokonaisuutena merkittävästä ja Kaupungille poikkeuksellisesta yhteensä lähes 11,5 miljoonan euron sijoituskokonaisuudesta. Päkkilän olisi nähdäksemme tullut perehtyä paremmin sijoituksiin ja pyrkiä varmistumaan siitä, että sijoituksista esittelijälle ja kaupunginhallitukselle annettavat tiedot ovat asiallisesti virheettömiä ja riittäviä, eikä vain luottaa alaiseensa. Erityisesti tämä koskee epälikvidejä Front Finance -sijoituksia, jotka luonteeltaan ja riskiltään selvästi poikkesivat muista sijoituksista.

Front Finance -sijoituksista aiheutuu hyvin todennäköisesti Front Financen yrityssaneerauksen johdosta luottotappiota Kaupungille.

Front Finance -sijoitusten tekemisen lopullinen motiivi on jäänyt epäselväksi. Selvityksessä ei ole kuitenkaan ilmennyt seikkoja, joiden perusteella sijoituspäätöksen valmistelijat olisivat tahallisesti erehdyttäneet esittelijää tai kaupunginhallitusta. Selvityksessä ei ole myöskään ilmennyt, että Välikangas ja/tai Päkkilä olisivat saaneet tai pyrkineet saamaan Front Capitalilta tai Front Financelta suoraa taloudellista etua.

2. Sijoitusten esittely

Front Finance -sijoitusten esittelijänä on toiminut tuolloinen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen.

Lotvonen ei ole selvityksen perusteella osallistunut asian käytännön valmisteluun, vaan on ainoastaan sähköpostitse kuitannut hyväksyvänsä valmistelijoiden laatiman esittelytekstin ja päätösehdotuksen. Lotvosella on nähdäksemme ollut lähtökohtaisesti oikeus luottaa valmistelijoiden tekemään työhön, eikä valmistelijoiden laatima esittelyteksti ole antanut aihetta kyseenalaistaa Front Finance -sijoitusten Sijoitusohjeiden mukaisuutta tai Front Financen toiminnasta annettua selvitystä.

Ottaen kuitenkin huomioon, että kaupunginhallitukselle esiteltiin 30.3.2017 kokonaisuutena merkittävä ja Kaupungille poikkeuksellinen yhteensä lähes 11,5 miljoonan euron sijoituskokonaisuus, olisi kuitenkin voinut olettaa, että Lotvonen olisi käynyt asian valmistelijoiden kanssa tarkemmin läpi sijoitukset ja niiden kilpailuttamisen. Lotvonen on myös esittelijänä viime kädessä vastuussa esittelemästään asiasta ja sen riittävästä valmistelusta sekä esittelyn pohjalta tehdystä päätöksestä.

Kokonaisuutena arvioiden Lotvosen toimintaa voidaan nähdäksemme pitää lähinnä lievän huolimattomana.

3. Kaupunginhallituksen päätöksenteko

Arviomme mukaan Kaupunginhallitus ei ole kokonaisuutena arvioiden toiminut huolimattomasti sijoitusasiaa käsitellessään ja päätöstä tehdessään. Kaupunginhallituksella on ollut oikeus luottaa esittelyyn, eikä esittelyteksti ole antanut aihetta kyseenalaistaa Front Finance -sijoitusten Sijoitusohjeiden mukaisuutta tai Front Financen toiminnasta annettua selvitystä.

4. Muut sijoitukset

Päkkilä on päättänyt Front Finance -sijoituksille kertyneiden korkojen, yhteensä 362.000 euroa, sijoittamisesta uudelleen Front Financen 36 kuukauden velkakirjoihin 31.10.2017 – 30.9.2019 välisenä aikana. Korkojen uudelleensijoittamisesta aiheutuu Front Financen yrityssaneerauksen johdosta luottotappiota Kaupungille. Korkosijoituksista ei ole tehty kirjallisia viranhaltijan päätöksiä.

Ottaen huomioon Kaupungin talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden, hallintosääntöjen ja kaupunginhallituksen 30.3.2017 päätöksen sisältö, on nähdäksemme mahdollista, että Päkkilä on ylittänyt toimivaltansa päättäessään Front Finance -sijoitusten korkojen uudelleensijoittamisesta 36 kuukauden velkakirjoihin, koska hänellä on ollut yksin toimivalta päättää vain lyhytaikaisista kassavarojen sijoittamisesta. Päkkilä on joka tapauksessa laiminlyönyt velvollisuutensa tehdä korkojen uudelleen sijoituksista kirjalliset viranhaltijan päätökset. Päkkilän toimintaa voidaan mielestämme pitää tältä osin huolimattomana.

Päkkilä on lisäksi päättänyt sijoittaa 700.000 euroa Kaupungin kassavaroja Front Financen niin sanottuun likvidivelkakirjaan, joka on ollut eräännytettävissä seitsemän päivän ilmoitusajalla. Likvidisijoitus on eräännytetty Päkkilän päätöksellä, ja se on maksettu kokonaan korkoineen takaisin joulukuussa 2019.

Mielestämme Päkkilä on ollut toimivaltainen päättämään likvidivelkakirjasijoituksesta. Päkkilän olisi tullut nähdäksemme tehdä likvidivelkakirjasijoituksesta kirjallinen viranhaltijan päätös, mitä hän ei ole kuitenkaan tehnyt. Likvidivelkakirjasijoituksesta ei ole aiheutunut vahinkoa Kaupungille, vaan sille on kertynyt sijoitusajalta tuottoa noin 44 tuhatta euroa. Päkkilän menettelyä voidaan mielestämme pitää tältä osin lähinnä lievän huolimattomana.

5. Sijoitustoiminnan valvonta

Valvonta ja raportointi yleisesti

Käsityksemme mukaan Päkkilä ja Välikangas ovat olleet vastuussa sijoitustoiminnan valvonnasta ja yleisestä raportoinnista. Ottaen huomioon sijoituksien valvontaa ja seurantaa koskeva vähäinen dokumentaatio sekä Kaupungin nykyiseltä talous- ja rahoitusjohtaja Saara Saarelta saadut tiedot yksittäisten raporttien ristiriitaisuuksista ja virheistä, on sijoitustoiminnan valvonnassa ja yleisessä raportoinnissa ollut käsityksemme mukaan puutteita. Erityisesti vaikuttaa siltä, että raportointia ei ole Sijoitusohjeiden mukaisesti järjestetty siten, että voidaan luotettavasti ja ajantasaisesti seurata koko sijoitusomaisuuden ja sijoitussalkkujen tuottoja ja riskejä. Saarelta saatujen tietojen mukaan eri raporttien väliset erot sijoitusten pääomissa ovat olleet osin merkittäviä, jopa miljoonia euroja. Huomioiden, että Päkkilä ja Välikangas ovat kuitenkin ilmeisesti seuranneet eri varainhoitajien raportteja aktiivisesti, tavanneet varainhoitajia ja että rahoitussihteeri Marjo Jääskö on myös toimittanut yhteenvetoja sijoituksista ja niiden arvon kehityksestä Päkkilän ja Välikankaan käyttöön, on Päkkilän ja Välikankaan menettely tältä osin mielestämme kokonaisuutena arvioiden lähinnä lievän huolimatonta.

Raportointi kaupunginhallitukselle

Käsityksemme mukaan raportointi kaupunginhallitukselle on ollut Päkkilän vastuulla kaupunginkamreerina. Haastatteluiden perusteella Päkkilä on raportoinut kaupunginhallitukselle sijoitussalkun kokonaiskehityksestä ja kaupunginhallitus on ollut ainakin ylätasolla tietoinen Kaupungin sijoitusten tuotoista. Päkkilä on itse kertonut raportoineensa kaupunginhallitukselle sijoituksista vähintään kerran vuodessa. Haastattelujen perusteella Kaupunginhallituksen jäsenistä Juhani Juuruspolvi on pyytänyt useampaan otteeseen yksityiskohtaisempia raportteja sijoitusten tuotoista ja riskeistä. Ilmeisesti tämän seurauksena Kaupungin keskeisin varainhoitaja Evli Pankki Oyj ("Evli") kävi toukokuussa 2019 pitämässä sijoitus- ja markkinakatsauksen, missä yhteydessä käytiin ilmeisesti myös läpi Kaupungin sijoitussalkkujen yleistä tilannetta ja kehitystä. Haastattelujen perusteella sijoitusten raportointi on käsitelty esityslistan ulkopuolisina asioina eikä kaupunginhallituksen asiakirjoista löydy pöytäkirjoja tai sijoituskatsauksia, joista kävisi ilmi, että kaupunginhallitukselle olisi muuten raportoitu sijoitusten tuotoista tai riskeistä aikavälillä huhtikuusta 2017 helmikuuhun 2020.

Raportoinnin osalta kaupunginhallitukselle ei ole käsityksemme mukaan annettu Sijoitusohjeen mukaisia yksityiskohtaisia raportteja sijoitustoiminnan tuottojen ja riskien kehityksestä. Vaikka kaupunginhallitus ei nimenomaisesti olisi pyytänyt tällaisia raportteja, ei tämä nähdäksemme johda siihen, että Päkkilä olisi voinut jättää raportoimatta vastuulleen kuuluvista asioista Sijoitusohjeiden mukaisesti. Kokonaisuutena Päkkilän voitaneen katsoa tältä osin toimineen kuitenkin lähinnä lievän huolimattomasti.

Raportointi Front Financen vaikeuksista

Selvityksen perusteella Päkkilä ja Välikangas ovat todennäköisesti tulleet loppuvuodesta 2019 tietoiseksi Front Finance -sijoituksiin liittyvistä merkittävistä riskeistä, ja että Kaupunki kotiutti Päkkilän päätöksellä tämän johdosta pääomaltaan 700.000 euron likvidivelkakirjasijoituksen joulukuussa 2019.

Täsmällinen tieto Front Financen taloudellisten vaikeuksien laajuudesta ja vakavuudesta on tullut Välikankaan ja Päkkilän tietoon Front Financen lähetettyä vakauttamissuunnitelmaa koskevan ehdotuksen sijoittajille 3.2.2020. Päkkilä on tämän jälkeen tiedottanut Kaupungin johtoa, ryhtynyt viivytyksettä selvittämään asiaa ja saattanut sen kaupunginhallituksen päätettäväksi 24.2.2020 pidettyyn kokoukseen, jossa Kaupunki päätti olla hyväksymättä vakauttamissuunnitelmaa.

Selvityksen perusteella Päkkilä ja Välikangas eivät ole ainakaan olennaisesti viivytelleet tietojen antamista Front Financen taloudellisista vaikeuksista tai antaneet Front Financen tilanteesta virheellistä tietoa Kaupungin johdolle tai kaupunginhallitukselle. Lisäksi kyse on ollut yksittäisen sijoituksen riskitason noususta, josta mielestämme ei ole ollut erityistä velvollisuutta raportoida erikseen ennen kuin Front Financen taloudellisten vaikeuksien laajuudesta ja vakavuudesta saatiin täsmällistä tietoa. Joka tapauksessa Front Financen velkakirjoilla ei ole ollut jälkimarkkinaa eikä niitä ole voinut eräännyttää ennenaikaisesti, joten mahdollinen tietojen antamisen viivytys ei olisi voinut vaikuttaa Kaupungille aiheutuneeseen luottotappioon.

6. Viranhaltijoiden virkavastuu

Virkavastuulla tarkoitetaan virkamiehen vastuuta niistä virheistä ja toimista, joita hän virkaa hoitaessaan tekee. Vastuu voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: hallinnolliseen vastuuseen, rikosoikeudelliseen vastuuseen ja vahingonkorvausvastuuseen.

Hallinnollinen virkavastuu on rajattu sovitusti selvityksemme ulkopuolelle.

Mahdollinen rikosvastuu

Ei ole nähdäksemme poissuljettua, että Välikankaan ja Päkkilän toiminta Front Finance -sijoitusten valmistelussa täyttäisi rikoslain (39/1889, muutoksineen "RL") 40:10 §:n mukaisen tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön. Asia on kuitenkin hyvin tulkinnanvarainen, eikä tämän selvityksen puitteissa ole myöskään ollut mahdollista varmistua kaikista asian arviointiin vaikuttavista seikoista ja saatujen tietojen oikeellisuudesta. Mahdollisen rikosvastuun kannalta on myös huomattava, että Päkkilän tuottamus on mielestämme ollut kokonaisuutena arvioiden vähäisempää kuin Välikankaan.

Joka tapauksessa vaikka Välikankaan ja Päkkilän katsottaisiin tuottamuksellisesti toimineen virkavelvollisuuksiensa vastaisesti, on mahdollista, että menettelyä pidettäisiin kokonaisuutena arvostellen niin vähäisenä, ettei rikoksen tunnusmerkistö täyty.

Mikäli Päkkilän katsottaisiin ylittäneen toimivaltansa päättäessään yhteensä 362.000 euron osalta korkojen uudelleen sijoittamisesta, on nähdäksemme mahdollista, että teko täyttäisi RL 40:10 §:n mukaisen tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön. Vaikkakin kaupunginkamreerin toimivaltaa koskevat säännökset ovat verrattain selviä, on toisaalta mahdollista, että puolen vuoden välein tehtyjä määrältään vain noin 70.000 euron korkojen uudelleen sijoituksia arvioitaisiin yksittäisinä huolimattomuudesta tehtyinä tekoina ja tekoa pidettäisiin kokonaisuutena arvostellen niin vähäisenä, ettei rikoksen tunnusmerkistö täyty.

Mahdollinen vahingonkorvausvastuu

Koska Välikankaan toimintaa asian valmistelussa voidaan nähdäksemme pitää huolimat-tomana, voisi hän joutua korvaamaan kohtuulliseksi arvioitavan määrän aiheuttamastaan vahingosta. Vahingonkorvauksen edellytysten täyttymiseen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä ja näyttötaakka kaikista korvauksen perusteista on lähtökohtaisesti Kaupungilla.

Aiheutuneena vahinkona pidettäisiin todennäköisesti Kaupungille Front Finance -sijoituksista aiheutuneen pääomatappion ja merkintäpalkkioiden määrää noin 220 tuhatta euroa sekä mahdollisesti vaihtoehtoiselle sijoitukselle kertynyttä laskennallista tuottoa. Joka tapauksessa Välikangas velvoitettaisiin korvaamaan tästä määrästä kanteen menestyessä lähtökohtaisesti vain kohtuulliseksi katsottava osa.

Päkkilän osalta olemme katsoneet hänen toimintansa valmistelussa olleen vähintään lievän huolimatonta, joten korvausvastuun toteutuminen hänen valmistelua koskevan toimintansa osalta on epätodennäköisempää kuin Välikankaan korvausvastuu.

Päkkilä on edellä mainitusti mahdollisesti ylittänyt toimivaltansa päättäessään 362.000 euron edestä korkojen uudelleensijoituksista Front Financen 36 kuukauden velkakirjoihin ja joka tapauksessa jättänyt tekemättä kirjalliset viranhaltijan päätökset sijoituksista. Näistä sijoituksista aiheutunee Kaupungille vahinkoa noin 96 tuhatta euroa saneerausohjelman mukaisen leikkauksen johdosta. Nähdäksemme vahingonkorvauksen edellytysten täyttyminen Päkkilän osalta on korkosijoitusten osalta mahdollista, mutta siihen liittyy epävarmuustekijöitä ja näyttötaakka kaikista korvauksen perusteista on lähtökohtaisesti Kaupungilla.

Kaupungin lopullisten tappioiden määrä on riippuvainen Front Financen vahvistetun saneerausohjelman toteutumisesta ja tappiot voivat olla huomattavasti edellä esitettyä suuremmatkin. Toisaalta on mahdollista, että saneeraus onnistuu saneerausohjelmaa paremmin ja tappiot sen myötä pienenevät, mikä on yleisesti ottaen kuitenkin harvinaista.

7. Kaupunkikonsernin sijoitukset kokonaisuutena

Kaupungin sijoitukset Front Capitalin kautta 2017 – 2019 välisenä aikana Front Financeen ovat olleet yhteensä noin 3,1 miljoonaa euroa (ml. korkojen 362 tuhatta euroa uudelleensijoitukset ja 0,7 miljoonan euron likvidivelkakirjasijoitus).

  • Kaupungille on maksettu takaisin 0,7 miljoonan euron likvidisijoitus korkoineen. 

  • Kaupungin saneerausvelasta on saneerausohjelman mukaan leikattu 30 % eli noin 0,7 miljoonaa euroa. 

  • Saneerausohjelman mukainen ensimmäinen lyhennys noin 0,5 miljoonaa euroa on maksettu Kaupungille.

  • Saneerausohjelman mukaan Kaupungille maksetaan vielä noin 1,2 miljoonaa euroa. Lisäksi Front Finance maksaa saneerausohjelman mukaisesti leikatulle määrälle 2 % korkoa neljännesvuosittain.

  • Kaupungin alun perin tekemistä 2.000.000 euron velkakirjasijoituksista palautuu saneerausohjelman toteutuessa Kaupungille noin 1,79 miljoonaa euroa (sisältäen 2 % koron) ja pääomatappioksi jäisi noin 210 tuhatta euroa Kaupungin maksaman 10 tuhannen euron merkintäpalkkion lisäksi.

Lisäksi Rovaniemen kaupungin hoitamasta Maila Nyländenin rahastosta on tehty joidenkin kymmenien tuhansien eurojen sijoituksia Front Financeen, Aasaan ja PlusPlus Capital AS:ään ("PPC"). Nämä on maksettu takaisin Kaupungille korkoineen.

Säätiö ei ole ollut selvityksen kohteena, mutta tietojemme mukaan Säätiön sijoitukset Front Capitalin kautta ovat olleet noin 1,95 miljoonaa euroa syyskuussa 2020. Säätiön sijoituksista noin 1,45 miljoonaa euroa on tehty Aasaan, 0,3 miljoonaa euroa Front Financeen ja 0,2 miljoonaa euroa Mash Group Oyj:öön ("Mash"). Tietojemme mukaan kaikki pääomat ovat takaisinmaksamatta. Aasa on velkojien haltuun ottama ja vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä, Front Financen saatavista on tehty saneerausohjelman mukainen 30 %:n leikkaus ja Mash ei ole päässyt yrityssaneeraukseen ja sitä on haettu konkurssiin. 

Kokonaisuutena kaupunkikonsernin sijoitusten määrää yhteensä noin 5,1 miljoonaa euroa Front Capitalin markkinoimiin ja järjestämiin epätavanomaisiin ja korkean riskin korkosijoituskohteisiin voidaan pitää suurena ja jossain määrin poikkeuksellisena. Toisaalta Kaupungin sijoitussalkku on kokonaisuutena tuottanut ilmeisesti Sijoitusohjeen tuottotavoitteen mukaisesti, eivätkä tarkastuslautakunta tai tilintarkastaja ole kiinnittäneet huomiota sijoitusasioihin. Säätiön annualisoituja vuosituottoja ei ole ollut käytettävissämme, mutta oletettavasti myös Säätiön muut kuin Front Capitalin kautta tehdyt sijoitukset ovat tuottaneet Kaupungin sijoituksia vastaavasti.”

Asianajotoimisto Krogeruksen edustajat esittelevät selvitystyönsä tulokset kokouksessa.

Krogeruksen selvityksestä ilmi käyneiden seikkojen johdosta kaupunki on pyytänyt asiassa vielä Kuntaliiton kannanottoa. 

Kaupungin omissa sijoituksiin liittyvissä selvityksissä on ilmennyt, että sijoituksiin liittyvissä summissa ja raportointilähteissä on määrien osalta vaihtelevuutta ja eroavaisuuksia. Jotta sijoituksiin liittyvät summat voidaan luotettavasti todentaa, tulee asiassa vielä erikseen arvioida mahdollisen erityistilintarkastuksen tarvetta selvityksen kohteena olleiden sijoitusten osalta.  

Päätösehdotus

Esittelijä

Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää:

  1. Merkitä tiedoksi liitteenä olevan selvityksen.
  2. Lähettää selvityksen tiedoksi tarkastuslautakunnalle ja esittää selvityksen johdosta tarkastuslautakunnalle erityistilintarkastuksen toteuttamista kaupungin sijoitustoiminnan osalta tarkastuslautakunnan harkitsemassa laajuudessa. 
  3. Päättää muista jatkotoimenpiteistä asiassa Kuntaliiton kannanoton valmistuttua.

Päätös

Kaisa Laitinen poistui kokouksesta ja tämän pykälän osalta sihteerinä toimi Miikka Ruokamo.

Liisa Ansala, Juhani Juuruspolvi, Maarit Simoska, Susanna Junttila ja Aatos Nätynki poistuivat esteellisinä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (hallintolaki 28 §:n 1 mom. 1 kohta). Varajäsenet Kaisu Huhtalo, Petteri Pohja ja Mari Jolanki olivat läsnä kokouksessa asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan. Puheenjohtajana toimi Maria-Riitta Mällinen.

Asianajotoimisto Krogeruksen partner Juha Pekka Katainen ja senior associate Valle-Veikko Eronen esittelivät selvitystä Rovaniemen kaupungin Front Finance -sijoituksista.

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

Hannu Ovaskainen poistui tämän asian käsittelyn aikana klo 16.55.

Esteellisyys

Susanna Junttila, Liisa Ansala, Juhani Juuruspolvi, Maarit Simoska, Aatos Nätynki

Valmistelija

Antti Määttä, henkilöstö- ja hallintojohtaja, antti.maatta@rovaniemi.fi
Miikka Ruokamo, kaupunginlakimies, miikka.ruokamo@rovaniemi.fi
Ville Vitikka, vastuualuepäällikkö, ville.vitikka@rovaniemi.fi
Saara Saari, talous- ja rahoitusjohtaja, saara.saari@rovaniemi.fi

Perustelut

Asiakirjojen julkisuudesta annetun lain 24 § 1 mom. 19-kohdan mukaan ”Salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä…viranomaisen oikeudenkäynnin osapuolena oikeudenkäyntiin valmistautumista varten laatimat ja hankkimat asiakirjat, jos tiedon antaminen asiakirjasta olisi vastoin julkisyhteisön tai 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön, laitoksen, säätiön tai henkilön etua oikeudenkäynnissä”, 20-kohdan mukaan “...asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta,” 23-kohdan mukaan “...asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön vuosituloista tai kokonaisvarallisuudesta taikka tuen tai etuuden perusteena olevista tuloista ja varallisuudesta taikka jotka muutoin kuvaavat hänen taloudellista asemaansa,” 15 kohdan mukaan "... asiakirjat, jotka sisältävät tietoja viranomaisen tehtäväksi säädetystä tarkastuksesta tai muusta valvontatoimeen liittyvästä seikasta, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi valvonnan tai sen tarkoituksen toteutumisen tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osalliselle". 

Asiaa koskevaa oikeudenkäyntiä ei ole vireillä, mutta käsiteltävään asiaan liittyen sellainen saattaa olla mahdollinen ja silloin tämän asian tai sen liitemateriaalina olevien asiakirjojen sisällön julkistaminen voi olla em. lainkohdan tarkoittamalla tavalla vastoin kaupungin etua. Lisäksi tämä asia ja sen liitemateriaali sisältää tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, henkilön kokonaisvarallisuudesta ja taloudellisesta asemasta. Rovaniemen kaupungin tätä asiaa käsittelevien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden tulee edellä todetuista syistä pitää tämä päätösasia ja sen liitemateriaali toistaiseksi salassa, ja kohdeltava asiaan liittyviä päätös- ja liiteasiakirjoja salassa pidettävinä viranomaisen asiakirjoina.

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 18.1.2021/§ 15:

  1. Merkitä tiedoksi liitteenä olevan selvityksen.
  2. Lähettää selvityksen tiedoksi tarkastuslautakunnalle ja esittää selvityksen johdosta tarkastuslautakunnalle erityistilintarkastuksen toteuttamista kaupungin sijoitustoiminnan osalta tarkastuslautakunnan harkitsemassa laajuudessa. 
  3. Päättää muista jatkotoimenpiteistä asiassa Kuntaliiton kannanoton valmistuttua.

Kaupunginhallituksen käsitellessä asiaa edellisen kerran, Asianajotoimisto Krogeruksen laatima selvitys merkittin tiedoksi ja lähetettiin edelleen tarkastuslautakunnalle.

Rovaniemen kaupunki on pyytänyt Kuntaliiton kannaottoa Asianajotoimisto Krogerus Oy:n selvityksessä esittämistä johtopäätöksistä. Kannanottoa pyydettiin ennen kaikkea Front Finance -sijoitusten valmistelun, esittelyn ja päätöksenteon asianmukaisuuden arvioimiseksi. Kuntaliitto on antanut asiassa lausunnon, joka on liitteenä 1.

Kuntaliiton lausunnon yhteenveto:

Näkemyksemme on, että kaupunginhallituksen 30.3.2017 tekemän sijoituspäätöksen valmistelu ja sitä seurannut esittely ei ole kaikilta osin täyttänyt hallintolain mukaisia, hallinnollisen päätöksenteon asianmukaisuudelle asetettuja vaatimuksia eikä asian valmistelussa ole noudatettu hyvän hallinnon periaatteita eikä kaupungin omia sijoitusohjeita. Päätöksen valmistelussa ei myöskään ole tuotu esille tai huomioitu mahdollisia esteellisyysperusteita. Päkkilän osalta on osaksi ollut kyse arviomme mukaan toimivallan ylityksestä sekä laiminlyönnistä laatia asianmukaisia viranhaltijapäätöksiä.

Lisäksi Kuntaliiton arvoi, että valmistelijaa on todennäköisesti pidettävä esteellisenä valmistelemaan kaupungin sijoituksia Front Finance yhtiöön. 

Kuntaliiton mukaan esittelijä kantaa juridisen kokonaisvastuun valmistelusta, vaikka se olisi muiden viranhaltijoiden tekemää. Esittelijän virkavastuu pitää sisällään valmistelun oikeellisuuden ja asianmukaisuuden valvonnan. Valvonnan laiminlyönti ei poista esittelijän vastuuta valmistelun sisällöstä.

Päätöksenteon osalta kuntaliitto arvioi, että päätöksentekijät eivät ole kiinnittäneet huomiota siihen, ovatko heille esitellyt sijoitukset kilpailutettu ja ovatko ne sijoitusohjeen mukaisia. Asiasta ei saadun selvityksen valossa ole käyty keskustelua. Sijoitusohjeen 1.2. mukaan kaupunginhallitus antaa sijoitustoiminnan ohjeet ja valvoo sijoituksia. 

Edelleen kuntaliiton lausunnossa on todetaan, että kysymykset, joita käsittellään, ovat luonteeltaan ja vaikutuksiltaan sellaisia, että niiden lopullinen arviointi voi kuntaliiton käsityksen mukaan tapahtua ainoastaan tuomioistuimen toimesta.

Krogeruksen selvityksen ja kuntaliiton lausunnon perusteella asiassa on syytä tehdä tutkintapyyntö poliisille. Kaupunginhallitukselle laadittu tutkintapyyntöluonnos on liitteenä 2.

 

 

Päätösehdotus

Esittelijä

Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunghallitus päättää merkitä kuntaliiton lausunnon tiedoksi ja päättää tehdä asiassa liitteen 2 mukaisen tutkintapyynnön poliisille.

Päätös

Liisa Ansala, Juhani Juuruspolvi, Maarit Simoska, Susanna Junttila ja Aatos Nätynki eivät osallistuneet kokoukseen eivätkä asian käsittelyyn (hallintolaki 28 §:n 1 mom. 1 kohta). Varajäsenet Kaisu Huhtalo, Petteri Pohja ja Mari Jolanki olivat läsnä kokouksessa. 

Kuntaliiton lakimies Annaliisa Oksanen esitteli Kuntaliiton laatimaa lausuntoa Rovaniemen kaupungin Front Finance yhtiöön tekemien sijoitusten valmistelusta, esittelystä ja päätöksenteosta.

Talous- ja rahoitusjohtaja Saara Saari esitteli Rovaniemen kaupungin vahinkorahaston ja kehittämisrahaston sijoituksia.

Sanna Karhu esitti lisäyksenä päätösesitykseen, että kotiutettujen sijoitusten uudelleen sijoittamissuunnitelma ja päivitetty sijoitustoiminnan ohje tulee kaupunginhallituksen päätettäväksi keväällä 2021 mahdollisimman pian. Lisäksi Karhu esitti, että sijoitustoiminnan perusteet tulee valtuuston käsiteltäväksi niin ikään keväällä 2021. Harri Rapo ja Kalervo Björkbacka kannattivat Karhun lisäysesitystä.

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen ja Sanna Karhun lisäysesityksen mukaisesti.

Mari Jolanki poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen klo 17.26.

Esteellisyys

Liisa Ansala, Juhani Juuruspolvi, Maarit Simoska, Susanna Junttila, Aatos Nätynki

Valmistelija

Antti Määttä, henkilöstö- ja hallintojohtaja, antti.maatta@rovaniemi.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 8.2.2021 § 46 pidättää Heli Välikankaan virantoimituksesta Rovaniemen kaupungin Front Financeen tekemiä sijoituksia koskevan tutkinnan ajaksi. Kaupunginhallitus päätti äänestyksen tuloksena lisätä päätökseen Sanna Karhun esityksestä, että viraltapidättämispäätöksestä huolimatta Heli Välikangas voi toimia Ounastähti Kehittämiskuntayhtymän toimitusjohtajana. Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä voi halutessaan solmia toimitusjohtajasopimuksen Heli Välikankaan kanssa. Petteri Pohja, Päivi Alaoja ja Ulla- Kirsikka Vainio jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. 

Veli-Matti Kilpimaa on tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jossa hän on vaatinut päätöstä oikaistavan siten, että palvelussuhteen osalta tehty virastapidättäminen koskee kaikkia viranhaltijan viranhoitoon kuuluvia tehtäviä. Lisäksi oikeisuvaatimuksen tekijä on pyytänyt kaupunkia arvioimaan uudelleen Front Finance-sijoituksiin liittyvien asioiden  salassapitoa.

Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että Karhun lisäesityksen pohjalta tehdyn kaupunginhallituksen päätöksen voidaan epäillä olevan vastoin sitä, mitä laissa kunnallisesta viranhaltijasta sanotaan virantoimituksesta pidättämisestä. Lisäksi kaupunginhallituksen päätöksen voidaan katsoa olevan vastoin hyvän hallinnon periaatteita, eikä se siten edistä luottamusta päätöksentekijöiden kykyyn selvittää perusteellisesti Front Finance -sijoituksiin liittyvät kaupungille aiheutuneet vahingot. 

Kilpimaalla on valitusoikeus kunnan jäsenyyden perusteella ja oikaisuvaatimus on saapunut oikaisuvaatimusajan kuluessa, joten oikaisuvaatimus on tutkittava.

Oikaisuvaatimuksen perusteiden arviointi

Oikaisuvaatimus voidaan tehdä laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteella. Oikaisuvaatimus voidaan hylätä, jos päätöksessä ei todeta laillisuusvirheitä. Jos oikaisuvaatimus hyväksytään laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteella, alkuperäinen päätös joko kumotaan tai sen tilalle tehdään uusi päätös.

Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että kaupunginhallituksen päätös olisi vastoin sitä, mitä kunnallisesta viranhalitjasta annetun laissa säädetään virantoimituksesta pidättämisestä. 

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 47 §:n  mukaan virkamies voidaan pidättää virantoimituksesta muun muassa rikossyytteen ja sen edellyttämien tutkimusten ajaksi. Virastapidättämisen edellytyksenä on, että rikossyyte ja sen tutkiminen vaikuttavat virkamiehen mahdollisuuksiin hoitaa virkaansa. Oikeuskirjallisuudessa (Bruun–Mäenpää–Tuori: Virkamiesten oikeusasema, 1995, 193) ja apulaisoikeusasiamiehen 3.12.2008 antamassa ratkaisussa Dnro 2440/4/07 on katsottu, että virantoimituksesta ei voida pidättää vain osittain. 

Nyt kyseessä olevassa virastapidättämisasiassa kaupunginhallituksella on kunnallisen viranhaltijalain 47 §:n nojalla mahdollista ainoastaan vapauttaa virkamies kaikista tämän virkatehtävistä tai antaa tämän jatkaa virassaan. Kaupunginhallitus on päätöksellään pidättänyt virkamiehen virastaan kokonaisuudessaan. Näin ollen lisäys, jossa todettiin, että virkamies voi toimia Kehityskuntayhtymän toimitusjohtajana ei ole kunnallisessa viranhaltijalaissa tarkoitettu työnjohtomääräys, vaan sitä voidaan pitää lähinnä ennakollisena sivutoimilupana. Hallintosäännön 62 §:n mukaan kaupunginhallituksella voidaan katsoa olevan toimivalta sivutoimilupahakemuksen ratkaisemiseen. 

Oikaisuvaatimusta käsittelevä viranomainen on sidottu niihin vaatimuksiin, joita oikaisuvaatimuksessa esitetään, eikä se voi käsitellä asiaa laajemmin.  Näin ollen tässä yhteydessä ei arvioida laajemmin päätökseen jätetyissä eriävissä mielipiteissä esitettyjä perusteita.

Oikaisuvaatimuksessa on vaadittu, että viranhaltija vapautetaan kunnallisen viranhaltijalain 47§:n mukaisesti kaikista hänen virkatehtävistään. Koska oikaisuvaatimuksen alaisessa päätöksessä on näin tosiasiallisesti  tehty, ei oikaisuvaatimuksella voida katsoa vaadittavan päätöksen oikaisua viranhaltijan vahingoksi. Näin ollen viranhaltijan kuuleminen asiassa on ilmeisen tarpeetonta.  

Front Financen sijoituksiin liittyvien asioiden salassapito

Lapin poliisilaitos 23.3.2021 antanut määräyksen takavarikosta, jossa se on kieltänyt kaupunkia luovuttamasta, hukkaamasta tai hävittämästä takavarikon kohteena olevaa aineisto. Nyt kyseessä oleva selvitys kuuluu takavarikoituihin asiakirjoihin ja dataan. Lisäksi päätökset, joita Rovaniemen kaupunginhallitus on tehnyt asiasta ovat joko osittain tai kokonaisuudessaan salassa pidettäviä päätöksissä ilmenevin perustein. Asian tässä vaiheessa noiden päätösten salassa pitoa ei ole aihetta arvioida toisin.

Päätösehdotus

Esittelijä

Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää hylätä oikaisuvaatimuksen esittelytekstissä todetuilla perusteilla. 

 

Päätös

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

Valmistelija

Antti Määttä, henkilöstö- ja hallintojohtaja, antti.maatta@rovaniemi.fi
Jenni Saukkoriipi, hallintolakimies, jenni.saukkoriipi@rovaniemi.fi
Hanna Haurinen, johtava kaupunginlakimies, hanna.haurinen@rovaniemi.fi

Perustelut

Rovaniemen kylien kehittämissäätiö rs on osa kaupunkikonsernia kuntalain 6 §:n perusteella ja kaupungilla on siihen määräysvalta kirjanpitolain 1 luvun 5 §:n perusteella. Säätiössä tulee noudattaa säätiölakia ja säätiön sääntöjä, mutta omistajaohjauksessa säätiöön sovelletaan kuitenkin kuntalakia.

Rovaniemen kaupungin konserniohjeen mukaan kaupunginhallitus antaa tarvittaessa ohjeet konserniyhteisön hallituksessa toimiville kaupungin edustajille merkittävistä taloudellisista ja toiminnallisista linjaratkaisuista.

Konserniohjeen mukaan kuntakonsernissa hyväksyttyjä konserniohjeita noudatetaan konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä, jollei niitä koskevasta lainsäädännöstä tai yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä muuta johdu. Konserniohjeet sitovat oikeudellisesti tytäryhteisöjen toimielimiä, kun tytäryhteisön toimivaltainen elin, yleensä hallitus, on hyväksynyt ohjeet yhteisöä sitovaksi. Tällöinkin yhteisöjen toimielinten, toimielinten jäsenten sekä toimitusjohtajan velvoitteet ja vastuut määräytyvät kyseistä yhteisöä koskevan lainsäädännön mukaan. Tytäryhteisöjen johto toimii kuitenkin konsernin emoyhteisön eli kunnan luottamuksen varassa.

Rovaniemen kylien kehittämissäätiössä toimiville kaupungin edustajille on nyt tarpeen antaa toimiohjeita liittyen toimitusjohtajan asemaan sekä riskienhallinta- ja valvontatoimenpiteisiin ryhtymiseksi.

Lapin käräjäoikeus on tuomiossaan R 22/624 (31.8.2022) todennut, että säätiön toimitusjohtajana toimivan henkilön menettely koskien oikeudenkäynnin kohteena olleita sijoituksia hänen toimiessaan kaupungin konserniasiamiehen tehtävässä on täyttänyt virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön. Toimitusjohtajana toimivaa henkilöä ei ole tuomittu rangaistukseen syyteoikeuden vanhenemisen vuoksi. Säätiön hallitusta tullee tässä tilanteessa ohjeistaa ryhtymään toimenpiteisiin toimitusjohtajan erottamiseksi, koska edellä todetun perusteella voitaneen katsoa, että hän ei enää nauti konsernijohdon näkökulmasta noin kahdenkymmenen miljoonan euron arvoista varallisuutta hallitsevan säätiön toimitusjohtajan tehtävien hoidon edellyttämää luottamusta.

Konsernijohdon kannalta on tarpeen myös selvittää, missä määrin säätiö on sijoittanut vastaaviin oikeudenkäyntiin liittyneisiin sijoituskohteisiin kaupungin kanssa, onko mahdollisia sijoituksia tehty säätiön sijoitusohjeiden mukaisesti ja onko nyt toimitusjohtajana työskentelevä henkilö valmistellut sijoituksia esteellisenä. Lisäksi säätiössä on tarpeen ryhtyä muihin tarvittaviin valvonta- ja riskienhallintatoimenpiteisiin.

Kaupunginhallitus on hallintosäännön mukaan konserniohjausta antava toimielin ja tässä ohjeistuksessa säätiö nähdään osana kaupunkikonsernirakennetta. Rovaniemen kaupungin tarkastuslautakunta on kysynyt säätiön asemaa Kuntaliitolta ja heidän vastauksensa on, että säätiön omistajaohjaukseen sovelletaan kaupunkikonsernissa kuntalakia (liite).

Päätösehdotus

Esittelijä

Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää antaa toimiohjeen Rovaniemen kylien kehittämissäätiö rs:n hallituksen jäsenille:

  1. Hallituksen jäsenten tulee ryhtyä toimenpiteisiin toimitusjohtajan erottamiseksi konsernijohdon menetettyä luottamuksensa häntä kohtaan esittelytekstissä todetun johdosta. 
  2. Hallituksen jäsenten tulee ryhtyä toimenpiteisiin sen selvittämiseksi, missä määrin säätiö on sijoittanut vastaaviin nyt päättyneeseen oikeudenkäyntiin liittyneisiin sijoituskohteisiin kaupungin kanssa, onko mahdollisia sijoituksia tehty säätiön sijoitusohjeiden mukaisesti ja onko nyt toimitusjohtajana työskentelevä henkilö valmistellut sijoituksia esteellisenä sekä muihin tarvittaviin valvonta- ja riskienhallintatoimenpiteisiin.

Päätös

Matti Huutola poistui kokouksesta esteellisenä (Hallintolaki 28 §, momentti 1, kohta 1) tämän asian esittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Henkilöstö- ja hallintojohtaja Antti Määttä esitteli asiaa kaupunginhallitukselle ja osallistui kokoukseen esittelyn ajan. 

Kaupunginjohtaja teki kokouksessa muutetun päätösehdotuksen:

Kaupunginhallitus päättää antaa toimiohjeen Rovaniemen kylien kehittämissäätiö rs:n hallituksen jäsenille:

  1. Hallituksen jäsenten tulee ryhtyä toimenpiteisiin toimitusjohtajan erottamiseksi konsernijohdon menetettyä luottamuksensa häntä kohtaan esittelytekstissä todetun johdosta. 
  2. Hallituksen jäsenten tulee ryhtyä toimenpiteisiin sen selvittämiseksi, missä määrin säätiö on sijoittanut vastaaviin nyt päättyneeseen oikeudenkäyntiin liittyneisiin sijoituskohteisiin kaupungin kanssa, onko mahdollisia sijoituksia tehty säätiön sijoitusohjeiden mukaisesti ja onko nyt toimitusjohtajana työskentelevä henkilö valmistellut sijoituksia esteellisenä sekä muihin tarvittaviin valvonta- ja riskienhallintatoimenpiteisiin.

Lisäksi kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi tarkastuslautakunnan päätöksen 13.9.2022 § 92 Kuntaliiton lausunto tarkastuslautakunnan kysymyksiin. Asiaan liittyvä liite on tämän kokousasian liitteenä.


Riku Tapio esitti Terhi Heikkilän ja Päivi Alanne-Kunnarin kannattamana, että asia jätetään pöydälle.

Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat asian käsittelyn jatkamisen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat asian pöydälle jättämisen kannalla (Riku Tapion esitys) vastaavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 JAA -ääntä ja 3  EI -ääntä, yksi oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksena asian käsittelyä jatketaan.

Kaupunginhallitus päätti kaupunginjohtajan muutetun päätösesityksen mukaisesti.

Juha-Pekka Mikkola poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana kello 18.11.

Esteellisyys

Matti Huutola

Äänestystulokset

  • Kyllä 7 kpl 70%

    Miikka Keränen, Eemeli Kajula, Marko Ruohomäki, Sara Seppänen, Päivi Alaoja, Timo Tolonen, Susanna Junttila

  • Ei 3 kpl 30%

    Riku Tapio, Terhi Heikkilä, Päivi Alanne-Kunnari

Valmistelija

Hanna Haurinen, johtava kaupunginlakimies, hanna.haurinen@rovaniemi.fi

Perustelut

Rovaniemen Front Finance -yhtiöön tekemiä sijoituksia koskevassa rikosasiassa on kyse kaupungille kuuluvien julkisten varojen käytöstä sekä julkisen vallan käytöstä. Julkinen toiminta on pohjimmiltaan toimimista kuntalaisten valtuutuksella, kuntalaisten varoilla ja kuntalaisten eduksi.Koska verotulot otetaan kansalaisilta lakiperusteisesti ja tätä rahaa ei ole suojattu yhtä tarkalla lainsäädännöllä kuin esim. pörssiyhtiöissä, tulee kuntataloutta hoitavien virkamiesten ja päätöksentekijöiden toiminta olla erityisen vastuullista. Hallintotehtävien hoitaminen vaatii lainalaisuusperiaatteen noudattamista, korostettua julkista luotettavuutta ja puolueettomuutta. Näistä syistä julkista valtaa käyttäviltä edellytetään tavallista ankarampaa vastuuta tehtäviensä asianmukaisesta hoitamisesta. 

Lainsäädäntö luo perustan sille, millainen toiminta on virkamieheltä hyväksyttävää. Lainsäädännön lisäksi kunnassa julkisen vallan käyttöä ohjaavat säännöt, määräykset ja ohjeet. Toimivallan väärinkäyttö oman edun tavoitteluun ymmärretään yleisesti korruptiona, jonka katsotaan olevan olevan erityisen haitallista, koska se rapauttaa kansalaisten luottamusta, hidastaa taloudellista kehitystä ja lisää eriarvoisuutta. 

Jotta luottamus julkiseen valtaan säilyy, on ehdottoman tärkeää, että julkista valtaa käyttävät hoitavat tehtävänsä yleisen edun mukaisesti, asiantuntevasti, huolellisesti  ja puolueettomasti. Tärkeää on myös, että julkisen vallan käyttöä valvotaan, mahdollisiin havaittuihin epäkohtiin puututaan ja vastuu tosiasiallisesti toteutuu.  

Rovaniemen kaupunki on käräjäoikeudessa yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimuksiin tämän vaatiessa rangaistusta konserniasiamies Heli Välikankaalle muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vuoden 2017 Front Finance yhtiöön tehdyn sijoituksen valmistelun osalta ja kaupunginkamreerin virassa toimineelle Jussi Päkkilälle muun muassa virkavelvollisuuden rikkomisesta koskien sekä vuoden 2017 Front Finance- yhtiöön tehtyä sijoitusta että vuosina 2017- 2019 tehtyjä kyseisen sijoituksen korkojen uudelleen sijoittamista koskevia päätöksiä. 

Nyt kyseessä olevassa tapauksessa Välikangas on ollut erityisen vastuullisessa asemassa ja nauttinut työnantajan luottamuksesta. Hän on muun muassa edustanut kaupunkia useissa konsernin yhtiöissä ja säätiöissä. Vaikka hänen ei ole näytetty olleen virassa, on hän käyttänyt sijoituspäätösten valmistelussa julkista valtaa. Käräjäoikeus on katsonut, että Välikangas oli esteellisenä valmistellut  Front Finance-yhtiöön tehtyä sijoitusta  ja tavoitellut omaa etuaan. Teko on ollut tahallinen  ja toteuttanut virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön. Tämän tekomuodon osalta syyteoikeus on kuitenkin vanhentunut ja käräjäoikeus hylkäsi syytteen. 

Päkkilä taas on ollut kaupungin korkein talousyksikön viranhaltija. Hän on vastannut sijoituksista sekä esimiehenä alaistensa toiminnasta. Käräjäoikeus katsoi Päkkilän menettelyn toteuttavan vuoden 2017 Front Finance- yhtiöön tehdyn sijoituksen osalta tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyte on hylätty vanhentuneena. Vuosien 2017-2019 sijoitusten osalta käräjäoikeus ei katsonut Päkkilän menettelyn täyttäneen syytteiden tunnusmerkistöä ja hylkäsi syytteet.

Koska Välikankaan menettely toteutti virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja Päkkilän menettely tuottamuksellisen tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, käräjäoikeus tuomitsi heidät maksamaan yhteisvastuullisesti vahingonkorvausta Rovaniemen kaupungille. Käräjäoikeus määritteli vahingonkorvauksen määrän paljon alemmalle tasolle kuin kaupunki oli sen omassa vaatimuksessaan määritellyt. 

Koska kaupungille on ehdottoman tärkeää, että sen toiminta on lainmukaista ja luotettavaa ja sen julkisten varojen käyttö asianmukaista, on nyt kyseessä olevien väärinkäytösten ilmettyä ollut tärkeää tutkia asia ja saattaa se tuomioistuimen arvioitavaksi. Käräjäoikeudessa on tullut selväksi, että menettely asiassa on ollut vakavaa ja toteuttanut jopa rikoksen tunnusmerkistön. Rovaniemen kaupungille mittavat vahingot menettelyllään aiheuttaneet tahot ovat kuitenkin jätetty syytteiden vanhennuttua rangaistukseen tuomitsematta. 

Käräjäoikeuden tuomion perustelut poikkesivat osin syyttäjän ja Rovaniemen kaupungin näkemyksistä. Tuomio jättää avoimeksi sen, toteuttaako Välikankaan menettely tosiasiassa kuitenkin myös törkeän tekomuodon tunnusmerkistön. Myös tuomion perustelut Päkkilän sijoituskorkojen uudelleen sijoittamista koskevan menettelyn osalta ovat poikenneet syyttäjän ja kaupungin näkemyksestä, koska niiden mukaan virkamiehen lain ja ohjeiden vastainen menettely voidaan tulkita olevan hyväksyttävää. Lisäksi käräjäoikeuden tapa määritellä vahingonkorvauksen määrä ei  kaupungin käsityksen mukaan ole oikea. 

MIkäli asia jää käräjäoikeuden tuomion varaan, kunnan palveluksessa vastuullisessa asemassa olevat henkilöt ovat voineet välttyä tekojensa seuraamuksilta mahdollisesti tiedoksiantoa välttelemällä. Tämä on vastoin kuntalaisten oikeudentajua ja heikentää luottamusta julkisen vallan kykyyn puuttua väärinkäytöksiin. Lisäksi valittamalla tuomiosta kaupunki varmistaa sen, että kaupungille tärkeät seikat nousevat uudelleen arivoitaviksi ja kaupungin on mahdollista puolustaa täysimääräisesti oikeuksiaan vastapuolten valituksessa esittämiä vaatimuksia vastaan.  

Ottaen huomioon edellä kerrottu sekä kyseessä oleva yleinen etu ja sen merkitys, asia on aiheellista saattaa hovioikeuden arvioitavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Rovaniemen kaupunki päättää valittaa Lapin käräjäoikeuden 31.8.2022 antamasta tuomiosta Rovaniemen hovioikeuteen.

Päätös

Matti Huutola poistui kokouksesta esteellisenä (Hallintolaki 28 §, momentti 1, kohta 1) tämän asian esittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Vs. kaupunginlakimies Hanna Haurinen esitteli asiaa kaupunginhallitukselle.

Päivi Alanne-Kunnari esitti Terhi Heikkilän ja Riku Tapion kannattamana, että kaupunki ei valita Lapin käräjäoikeuden 31.8.2022 antamasta tuomiosta Rovaniemen hovioikeuteen.

Koska oltiin tehty kaupunginjohtajan päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, jota ei voida hyväksyä yksimielisesti, puheenjohtaja totesi, että on suoritettava äänestys.

Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat kaupunginjohtajan esityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Alanne-Kunnarin esityksen kannalla vastaavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 JAA -ääntä ja 4  EI -ääntä, 1 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

 

Mikkel Näkkäläjärvi oli poissa kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana kello 17.03 - 18.05.

Esteellisyys

Matti Huutola

Äänestystulokset

  • Kyllä 6 kpl 60%

    Miikka Keränen, Eemeli Kajula, Sara Seppänen, Päivi Alaoja, Timo Tolonen, Marko Ruohomäki

  • Ei 4 kpl 40%

    Terhi Heikkilä, Riku Tapio, Päivi Alanne-Kunnari, Susanna Junttila

Valmistelija

Hanna Haurinen, johtava kaupunginlakimies, hanna.haurinen@rovaniemi.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus on 8.10.2020 § 325 vahvistanut asianajotoimisto Krogerus Oy:n toimeksiannon. Osana toimeksiantoa Krogerus on pyydetty selvittämään ja arvioimaan onko Front Capital Oy antanut asianmukaiset tiedot ja muutenkin toiminut lain mukaisesti Rovaniemen kaupungin tehdessä kaksi pääomaltaan miljoonan euron suuruista velkakirjasijoitusta Front Finance Oy:hyn. Tämä selvitys on valmistunut 30.10.2020. 

Muistiossa Krogerus on arvioinut sitä, ovatko Front Capital Oy ja Front Finance Oy täyttäneet soveltuvin osin sijoituspalvelulain ja arvopaperimarkkinalain mukaiset velvoitteet suhteessa kaupunkiin sijoittajana. Muistiota on käsitelty kaupunginhallituksessa ajankohtaisissa asioissa sen valmistuttua. Asiasta ei ole tuolloin tehty päätöstä. Ottaen huomioon, että muistiossa on otettu kantaa muun muassa mahdollisiin jatkotoimiin ja kanneperusteisiin sekä niiden menestymisen mahdollisuuksiin Front Capital Oy:ltä ja Front Finance Oy:tä kohtaan, asia on syytä tuoda päätöksentekoon.

Muistio analysoi toiminnan asianmukaisuuden sijoituspalvelulain ja arvopaperimarkkinalain näkökulmasta ja erittelee asiassa löydetyt mahdolliset vastuuperusteet. Krogeruksen selvityksen mukaan vaikka asiassa on vastuuperusteita, on mahdollisen vahingonkorvausvaatimuksen menestyminen heidän arvionsa mukaan kuitenkin matala. Tämä sekä oikeudessa esitettävän vahingonkorvausvaatimuksen kuluriski ja julkisuus huomioon ottaen asiassa ei ole aiheellista viedä Front Capital Oy:n ja Front Finance Oy:n osalta eteenpäin.

Päätösehdotus

Esittelijä

Antti Määttä, henkilöstö- ja hallintojohtaja, antti.maatta@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi Krogeruksen muistion 30.10.2020 ja päättää olla ryhtymättä toimiin Front Capital Oy:tä ja Front Finance Oy:tä vastaan.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan sijaisen esityksen mukaisesti.

Kaupunginhallitus piti kokoustauon tämän pykälän käsittelyn jälkeen kello 14.27 - 14.50. Puheenjohtaja piti nimenhuudon tauon jälkeen ja totesi, että Mikkel Näkkäläjärvi oli poistunut kokouksesta ja Juha-Pekka Mikkola oli siirtynyt etäyhteyteen.

Valmistelija

Hanna Haurinen, johtava kaupunginlakimies, hanna.haurinen@rovaniemi.fi

Perustelut

Rovaniemen kaupunki on vuonna 2017 sijoittanut Front Finance -nimisen yhtiön velkakirjoihin. Sittemmin muun muassa pikavippiyrityksiä luotottanut yhtiö ajautui saneerausohjelmaan, mikä aiheutti kaupungille merkittäviä tappioita. Kaupunginhallituksen tekemän kahden miljoonan euron sijoituspäätöksen valmistelivat Heli Välikangas ja Jussi Päkkilä.

Lapin käräjäoikeus on 31.8.2022 antamassaan tuomiossa katsonut Välikankaan ja Päkkilän menettelyn sijoituspäätöksen valmistelussa täyttäneen rangaistavaksi säädettyjen virkarikosten tunnusmerkistöt. Välikangasta ja Päkkilää vastaan nostetut syytteet kuitenkin hylättiin, koska heitä ei ollut ehditty haastaa ennen syyteoikeuden vanhentumista. Koska Välikankaan ja Päkkilän menettely oli ollut syy-yhteydessä kaupungille aiheutuneeseen vahinkoon, käräjäoikeus tuomitsi heidät molemmat yhteisvastuullisesti suorittamaan kaupungille vahingonkorvausta 113 848 euroa viivästyskorkoineen.

Rovaniemen kaupunki sekä Välikangas valittivat käräjäoikeuden tuomiosta Rovaniemen hovioikeuteen, ja Päkkilä jätti asiassa vastavalituksen. Syyttäjä ei valittanut käräjäoikeuden tuomiosta eikä ollut mukana asian käsittelyssä hovioikeudessa.

Rovaniemen kaupunki vaati muun muassa Välikankaan tuomitsemista rangaistukseen törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä tai toissijaisesti törkeästä petoksesta sekä Päkkilän tuomitsemista rangaistukseen virkavelvollisuuden rikkomisesta tai toissijaisesti tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta sekä käräjäoikeuden tuomitseman vahingonkorvauksen korottamista.

Välikangas ja Päkkilä puolestaan vaativat, että heidät vapautetaan tuomitusta korvausvelvollisuudesta ja että kaupunki velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa.

Hovioikeus antoi asiassa tuomion 24.6.2024. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta syytteiden hylkäämisen osalta, koska syytteet olivat ehtineet vanhentua. Kuitenkin hovioikeus vahvisti saman kuin käräjäoikeus, että Välikangas ja Päkkilä olivat menetelleet virkarikostunnusmerkistön täyttävällä tavalla.

Hovioikeus katsoi Välikankaan laiminlyöneen ilmoittaa esteellisyydestään osallistuessaan kaupungin 30.3.2017 tekemän sijoituspäätöksen valmisteluun. Hänen Päkkilän kanssa valmistelema sijoituspäätös oli ollut myös kahta miljoonaa euroa koskevilta osin kaupungin sijoitusohjeiden turvallisuutta ja riskejä koskevien määräysten vastainen eikä sijoitusta ollut ohjeiden edellyttämällä tavalla kilpailutettu. Lisäksi Välikankaan katsottiin laatineen sijoituskohteen esittelytekstin puutteellisesti ja harhaanjohtavasti sekä laiminlyöneen päätöksenteon kannalta merkityksellisten, erityisesti sijoituksen riskejä ja luonnetta koskevien seikkojen tuomisen päätöksentekijöiden tietoon. Hovioikeus katsoi Välikankaan menettelyn olleen tahallista ja hänen tarkoituksenaan olleen hyödyn tavoitteleminen itselleen hänen henkilökohtaisiin sijoituksiinsa liittyen. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin Välikankaan menettelyn täyttäneen virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön, mutta ei sen törkeää tekomuotoa.

Välikankaan esihenkilönä toimineen Päkkilän taas katsottiin laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla.

Hovioikeus katsoi pääosin samoin perustein kuin käräjäoikeus, että Välikankaan ja Päkkilän menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa, jonka nämä ovat velvollisia korvaamaan kaupungille. Hovioikeus korotti Välikankaan ja Päkkilän maksettavaksi tuomitun vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroksi. Tuomitun korvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vastaajien menettelystä vahinkoa käräjäoikeuden katsoman pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksenä. Hovioikeus muutti lisäksi tuomittua viivästyskoron maksuvelvollisuutta siten, että Välikankaan on maksettava korvaukselle viivästyskorkoa vahingon tapahtumispäivästä 20.3.2020 lähtien ja Päkkilän haasteen tiedoksiannosta 12.4.2022 lähtien. Hovioikeus pysytti Välikankaan ja Päkkilän välisen vastuunjaon korvausvelvollisuudesta siten, että Päkkilän osalta korvausvelvollisuus on 1/10 vahingon koko määrästä.

Muutoksenhaun lopputulos huomioon ottaen asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa vahinkonaan.

Muutoksenhakuaika korkeimpaan oikeuteen päättyy 19.8.2024. Hovioikeuden tuomion perusteluissa viestitään vahvasti, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei väärinkäytöksiä hyväksytä. Ratkaisu osoittaa sen, että myös päätösten valmistelussa tulee menetellä huolellisesti ja avoimesti. Huolimatta siitä, että kaikki kaupungin vaatimukset eivät menestyneet hovioikeudessa, ei oikeudenkäynnin jatkaminen enää tässä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista edellä mainitut perustelut huomioon ottaen. Hovioikeuden tuomion lopputuloksen perusteella kaupungilla ei ole tarvetta hakea valituslupaa ja saattaa asiaa korkeimman oikeuden tutkittavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunki tyytyy Rovaniemen hovioikeuden ratkaisuun ja tuomio merkitään tiedoksi.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

Valmistelija

  • Hanna Haurinen, johtava kaupunginlakimies, hanna.haurinen@rovaniemi.fi

Perustelut

Selostus asiasta

Lapin käräjäoikeus ja Rovaniemen hovioikeus ovat velvoittaneet Heli Välikankaan korvaamaan Rovaniemen kaupungille kaupungin sijoitustoimintaan liittyneestä menettelystä aiheutuneen vahingon. Välikangas on suorittanut kaupungille korvauksina yhteensä 260 000 euroa, josta 150 000 euroa 2.7.2024 ja 110 000 euroa 15.7.2024.

Korkein oikeus on päätöksellään 3.9.2026 nro 520 katsonut, ettei Välikangas ole ollut kaupunginhallituksen sijoituspäätöstä valmistellessaan rikoslain 40 luvun 11 §:n 5 kohdassa tarkoitettu julkista valtaa käyttävä henkilö. Tämän vuoksi korkein oikeus on kumonnut käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomiot Välikankaan korvausvelvollisuuden osalta.

Korkein oikeus on samalla katsonut, etteivät alemmat tuomioistuimet ole ratkaisseet kaupungin esittämiä vahingonkorvausvaatimuksen toissijaisia ja viimesijaisia perusteita. Näin ollen korkein oikeus on palauttanut asian Lapin käräjäoikeuteen näiden korvausperusteiden tutkimista varten.

Välikangas on korkeimman oikeuden ratkaisun jälkeen vaatinut kaupungilta hänelle hovioikeuden tuomion perusteella maksamansa pääoman, yhteensä 260 000 euroa, palauttamista. Lisäksi hän on vaatinut korkolain mukaista tuottokorkoa 150 000 eurolle 2.7.2024 lukien ja 110 000 eurolle 15.7.2024 lukien.

Perustelut

Pääoma

Korkein oikeus on kumonnut ne ratkaisut, joihin Välikankaan suorittama korvaus perustui. Tällä hetkellä kaupungilla ei ole lainvoimaista tuomiota, jonka perusteella kaupunki voisi vedota kyseiseen korvaussaatavaan.

Vaikka asia on palautettu käräjäoikeuteen, palauttaminen ei koske sitä korvausvastuun perustetta, jonka nojalla alemmat tuomioistuimet olivat velvoittaneet Välikankaan korvaukseen. Korkein oikeus on ratkaissut tämän kysymyksen lopullisesti. Käräjäoikeudessa tullaan sen sijaan arvioimaan kaupungin esittämiä muita korvausperusteita.

Korkovaatimus

Välikangas on vaatinut pääoman palauttamisen lisäksi korkolain mukaista tuottokorkoa suorittamilleen maksuille. Tuottokorko on korko, joka maksetaan perusteettomasti hallussa pidetylle toisen pääomalle.

Tuottokorkovaatimuksen oikeudellinen peruste on tulkinnanvarainen. Välikankaan kaupungille suorittamat maksut ovat perustuneet käräjäoikeuden ja hovioikeuden antamiin tuomioihin. Kaupunki on siten saanut varat hallintaansa voimassa olleen tuomioistuimen ratkaisun perusteella eikä ilman oikeusperustetta.

Vaikka korkein oikeus on päätöksellään kumonnut alempien oikeuksien ratkaisut Välikankaan korvausvelvollisuuden osalta siltä osin kuin korvausvelvollisuus on perustunut virka-aseman väärinkäyttämisenä rangaistavaksi säädettyyn tekoon, se ei kuitenkaan ole hylännyt kaupungin vahingonkorvausvaatimusta kokonaisuudessaan, vaan on palauttanut asian Lapin käräjäoikeuteen kaupungin esittämien vahingonkorvausvaatimuksen toissijaisten ja viimesijaisten perusteiden tutkimista varten.

Koska asia on edelleen vireillä eikä kaupungin oikeutta vahingonkorvaukseen ole lopullisesti ratkaistu, ei asiassa ole vielä syntynyt sellaista lopullista oikeudellista tilannetta, jonka perusteella kaupungin voitaisiin katsoa pitäneen varoja hallussaan perusteettomasti. Näin ollen perusteettoman edun palauttamista koskevien oikeusperiaatteiden soveltamisedellytykset eivät ole tällä hetkellä täyty yksiselitteisesti. Kaupunki katsoo tämän vuoksi, ettei tuottokoron suorittamiselle ole tässä vaiheessa sellaista selvää oikeudellista perustetta, joka edellyttäisi vaatimuksen hyväksymistä.

Asian jatkokäsittely ja ulkopuolisen asiantuntija-avun hankkiminen

Korkeimman oikeuden päätöksen johdosta asia palaa Lapin käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus on 14.9.2026 pyytänyt kaupunkia ilmoittamaan haluaako kaupunki jatkaa asian käsittelyä käräjäoikeudessa.

Uudessa käsittelyssä ei enää arvioida kysymystä virka-aseman väärinkäytöstä tai julkisen vallan käytöstä, vaan ratkaistavaksi tulevat kaupungin vahingonkorvausvaatimuksen ne perusteet, joihin alemmat oikeusasteet eivät ole aiemmin ottaneet kantaa. Käräjäoikeudessa kyse on siis siitä, onko Välikangas  aiheuttanut vahingon petosrikoksena rangaistavaksi säädetyllä teolla tai onko vahingon korvaamiselle muu vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:ssä säädetty peruste.

Asian jatkokäsittely poikkeaa aikaisemmista käsittelyvaiheista, sillä syyttäjä ei enää aja asiassa syytettä, vaan kaupunki vastaa asianomistajana itse vahingonkorvausvaatimustensa perustelemisesta, näytön esittämisestä sekä asian ajamisesta tuomioistuimessa. Prosessissa arvioitaviksi voivat tulla sekä rikosoikeudellisiin petosväitteisiin että vahingonkorvausoikeudelliseen vastuuseen liittyvät kysymykset.

Asia on oikeudellisesti ja näyttökysymysten osalta vaativa. Menestyksellinen asianajo edellyttää erityistä kokemusta laajoista riita- ja rikosprosesseista, prosessioikeudesta, todistelun suunnittelusta sekä vahingonkorvausoikeudellisista kysymyksistä. Kunnan omilla lakimiehillä on asian taustojen, tapahtumien sekä kunnallisen päätöksenteon tuntemuksen osalta keskeinen asiantuntijarooli, mutta vastaavanlaisten oikeudenkäyntien hoitaminen kuuluu tyypillisesti yksityisten asianajotoimistojen erityisosaamiseen.

Asiassa on kyse merkittävästä kaupungin varallisuusetua koskevasta vaatimuksesta. Kaupungin vaatimusten menestyminen riippuu olennaisesti siitä, miten näyttö ja oikeudelliset perusteet kyetään esittämään tuomioistuimelle. Samalla asiaan liittyy huomattava oikeudenkäyntikuluriski.

Kuntalain 39 §:n mukaan kunnanhallituksen tehtävänä on vastata kunnan edun valvomisesta. Kaupungin edun turvaamiseksi on perusteltua käyttää asian jatkokäsittelyssä ulkopuolista, vahingonkorvaus- ja oikeudenkäyntiasioihin erikoistunutta asianajajaa.

Tarkoituksenmukaisena toimintamallina voidaan pitää niin sanottua hybridimallia, jossa kaupunginlakimiehet vastaavat asian sisällöllisestä valmistelusta, kaupungin näkökulmien kokoamisesta ja tosiseikaston hallinnasta sekä ulkopuolinen asiamies vastaa prosessistrategiasta, oikeudenkäyntikirjelmistä ja kaupungin edustamisesta käräjäoikeudessa. Näin yhdistetään kaupungin oman organisaation asiantuntemus ja ulkopuolisen prosessiosaamisen tuoma hyöty sekä varmistetaan kaupungin edun mahdollisimman tehokas toteutuminen asian jatkokäsittelyssä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Joonas Hänninen, kaupunginjohtaja, joonas.hanninen@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää:

1. Merkitä korkeimman oikeuden ratkaisun 3.9.2026 nro 520 tiedoksi

2. Välikankaan esittämien vaatimusten osalta kaupungihallitus päättää

  • palauttaa Välikankaalle hovioikeuden tuomion perusteella kaupungille suoritetun pääoman yhteensä 260.000 euroa;
  • hylätä Välikankaan vaatimuksen tuottokoron osalta asian käsittelyn tässä vaiheessa ja varata oikeuden arvioida korkovaatimuksen perusteita uudelleen asian jatkokäsittelyn ja mahdollisen myöhemmän ratkaisun perusteella.
  • todeta, että Korkein oikeus on päätöksellään 3.9.2026 nro 520 kumonnut hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot Välikankaan korvausvelvollisuuden osalta sekä palauttanut asian Lapin käräjäoikeuteen vahingonkorvausvaatimuksen toissijaisten ja viimesijaisten perusteiden tutkimiseksi;
  • todeta, että pääoman palauttaminen ei merkitse kaupungin kannanottoa siihen, onko Välikangas velvollinen korvaamaan kaupungille vahinkoa kaupungin käräjäoikeudessa edelleen vireillä olevien korvausperusteiden nojalla;

3. Asian jatkokäsittelyn osalta kaupungihallitus päättää

  • päättää ilmoittaa Lapin käräjäoikeudelle, että Rovaniemen kaupunki haluaa jatkaa asian käsittelyä;
  • päättää antaa toimeksiannon ulkopuoliselle asianajotoimistolle hoitamaan asian jatkokäsittely. Koska kaupungin hankintaohjeen mukainen markkinakartoitus on vielä kesken, esitystä täydennetään toimeksiannon vastaanottavan asianajotoimiston osalta kokouksessa.