Kaupunginhallitus, kokous 24.4.2023

Perustelut

Kuntalain 5 luvun 22 §:n mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää muun muassa järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun. 

Osana osallisuuden edistämistä Rovaniemellä on valmistelu osallistuvan budjetoinnin toimintamallia, jota voitaisiin laajamittaisemmin kokeilla ensimmäisen kerran vuosien 2022 ja 2023 aikana. Tavoitteena on, että osallistuvasta budjetoinnista tulee osa kaupungin jatkuvaa osallisuustyötä. 

Osallistuvan budjetoinnin käytäntöjä on Rovaniemellä pilotoitu aiempina vuosina mm. nuorisovaltuuston ja kulttuuripalveluiden toimesta sekä osana brändityöhön kytkettyä 100 Tekoa -kampanjaa.

Tavoitteet

Osallistuvan budjetoinnin tavoitteena on lisätä kaupunkilaisten ja muiden sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksia omaan elinympäristöönsä ja arkeensa. Lisäksi edistetään kaupungin ja sen sidosryhmien välistä vuoropuhelua ja parannetaan asukkaiden hyvinvointia. 

Osallistuva budjetointi tuottaa konkreettisen lopputuloksen, joka on nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Näin vahvistetaan osallisuuden vaikuttavuutta ja edesautetaan ihmisten sitoutumista kaupungin kehittämiseen. 

Rovaniemellä osallistuvan budjetoinnin erityisiä tavoitteita kaupunginhallitukselle esitettävässä toimintamallissa ovat:

• yhteisöllisyyden edistäminen

• kaupungin strategian, hyvinvointisuunnitelman ja kaupunkibrändin toimeenpano

• eri sidosryhmien välisen yhteistyön lisääminen ja omaehtoisen osallisuuden vahvistaminen

Kohdentaminen

Jotta osallistuvasta budjetoinnista saadaan mahdollisimman paljon konkreettista hyötyä, on kehittämistoimintaa syytä rajata. Valmistellun ehdotuksen mukaan osallistuvaan budjetointiin varattavat määrärahat kohdennettaisiin kahteen teemaan: 1) asuinympäristöjen kehittäminen ja 2) hyvinvoinnin edistäminen. 

Asuinympäristöjen kehittäminen linkittyy vahvasti valmisteilla olevan kaupunkistrategian tavoitteisiin. Ensimmäisenä toteutusvuonna osallistuvan budjetoinnin määrärahat esitetään kohdennettavaksi Korkalovaaran alueen kehittämiseen liittyviin toimenpiteisiin.

Hyvinvoinnin edistämisen teema tarkennetaan vuosittain valittavan hyte-teemavuoden mukaisesti. Tällä hetkellä teemana on lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistäminen. 

Toimintamallin kuvaus

Osallistuva budjetointi esitetään toteutettavaksi neljässä vaiheessa: 1) ideointi, 2) yhteiskehittäminen, 3) äänestäminen ja 4) toteutus. Samanlainen vaiheistus on käytössä useimmissa osallistuvaa budjetointia hyödyntävissä kunnissa ja kaupungeissa.

Jotta toimintamallin avulla voidaan saavuttaa aitoa yhteisöllisyyden kasvua, on prosessin vaiheet syytä jakaa kahdelle vuodelle. Ensimmäisenä vuotena toteutettaisiin vaiheet ideoinnista äänestämiseen, toisena vuotena olisi valittujen tekojen toimeenpanon vaihe. 

Kaupunginhallitukselle valmistellussa ehdotuksessa ideointivaihe toteutettaisiin toukokuussa, yhteiskehittäminen elokuussa ja äänestys syyskuussa. Näin osallistuva budjetointi voitaisiin synkronoida sekä talousarvion valmisteluun että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vuosikelloon.

Toimeenpanon kannalta tärkeimpänä vaiheena voidaan pitää yhteiskehittämistä. Suunnitelman mukaan ideointivaiheen kautta saadut ehdotukset jatkojalostettaisiin kaupungin edustajien ja eri sidosryhmien muodostamissa kehittämistyöryhmissä konkreettisiksi teoiksi, joista lopulta äänestetään toteutukseen valittavat teot. Yhteiskehittämisen vaiheessa teoille määriteltäisiin myös alustava kustannusarvio.

Ensimmäisenä toteutusvuonna yhteiskehittämisen vaiheessa käytetään palvelumuotoilun sekä Varhaisen Avoimen Yhteistyön (VAY) menetelmiä, jotta saadaan puntaroitua tietoa yhteiskehittämiseen sopivista toimintatavoista. Yhteiskehittämisen keskeisimpinä tavoitteina on saada eri sidosryhmät sitoutumaan tekojen toteuttamiseen sekä parantaa sidoryhmien välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä.

Liitteenä on tarkempi ehdotus osallistuvan budjetoinnin prosessin etenemisestä.

Määrärahat

Osallistuvaan budjetointiin on varattu vuoden 2022 talousarvioon yhteensä 30 000 euroa, joista 15 000 euroa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja 15 000 euroa osallisuuden kehittämiseen. Varattuja määrärahoja ei ehditä käyttämään vuoden 2022 aikana, koska toimintamallin mukainen valmisteluprosessi kestää syyskuun loppuun asti. Valmisteluun on kuitenkin syytä varata riittävästi aikaa, jotta yhteiskehittäminen eri sidosryhmien edustajien kanssa toteutuu tarkoituksenmukaisella tavalla. Myös käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen on syytä varata vähintään yksi kalenterivuosi.

Jatkossa osallistuvan budjetoinnin määrärahat on suunniteltu alustavasti määriteltäviksi talousarvioraamista päätettäessä ja hyväksyttäisiin kaupunginvaltuuston toimesta talousarvion käsittelyn yhteydessä.