Kaupunginhallitus, kokous 28.8.2023

Perustelut

Rovaniemen peruskaupungin ja kaupunginhallituksen henkilöstö- ja talouskatsaus on laadittu vuoden 2023 talousarvion täytäntöönpano-ohjeen mukaisesti (KH 19.12.2022 § 446). Lautakuntakohtaiset henkilöstö- ja talouskatsaukset löytyvät lautakuntien pöytäkirjan liitteistä. Vuoden 2023 valtuuston jo päättämien määrärahamuutosten sekä 1.9.2023 voimaan astuvan hallintosääntömuutosten muutoksien laadinta on vielä kesken talouden järjestelmien osalta. Hallintosääntömuutokset ja tehdyt määrärahamuutokset näkyvät 31.8.2023 tilanteesta laadittavassa osavuosikatsauksessa. Huhtikuun talouden toteutuma on käsitelty kaupunginvaltuuston kesäkuun kokouksessa.

Kaupunginhallituksen alaisessa toiminnassa poikkeamaa talouden toteutumiseen aiheuttaa myynti- ja korvaustulojen lisäksi hyvinvointialueelta laskutettavat kulut ja saatavat tuotot. Peruskaupungin osalta talouden olennaiset poikkeamat ja mahdolliset määrärahamuutostarpeet tullaan käsittelemään kaupunginhallituksen alaisen toiminnan ja peruskaupungin osalta elokuun osavuosikatsauksen käsittelyn yhteydessä. Heinäkuun loppuun mennessä kaupunginhallituksen alaisessa toiminnassa hyvinvointialueelle siirtyneen entisen hyvinvointilautakunnan alaisen toiminnan kustannukset ovat 502 948,88 euroa, joka sisältää noin 13 000 euroa hyvinvointialueelta laskutettavia kustannuksia.

Henkilötyövuodet ovat elinvoimapalveluissa laskeneet sekä konsernihallinnossa nousseet vertailukauteen nähden. Sivistys- ja hyvinvointipalveluiden osalta tulee huomioida, että heinäkuun 2023 luvussa ei ole enää mukana hyvinvointialueelle liikkeenluovutuksella siirtynyttä henkilöstöä. Hyvinvointialueelle siirtyneiden palveluiden osuus henkilötyövuosien muutoksesta on noin 678, eli toimialan muiden palveluiden yhteenlaskettu henkilötyövuosimäärä on noussut noin 78 henkilötyövuotta.

Sairauspoissaolot kalenteripäivinä laskettuna ovat vähentyneet vertailukaudella muualla paitsi konserninhallinnossa. Siellä ne ovat nousseet 405 kalenteripäivää. Kokonaisuudessa sairaspoissaolot ovat kuitenkin laskeneet 3102 kalenteripäivää. Alkaneita sairauspoissaolojaksoja per työntekijä on eli 1,4 jaksoa/tt eli määrässä on hieman laskua kuin samalla ajanjaksolla v. 2022 (1,1 jaksoa/tt). Sairauspoissaolojen keskipituudet ovat laskeneet myös hieman ed. vuodesta vertailukaudella. Koko organisaatiota tarkasteltaessa eniten poissaoloja on pituusluokassa +90 vrk. Näihin poissaoloihin vaikuttaa usein se, että ne ovat usein hyvin moninaisia sairauksia ja niiden hoito ja kuntoutus pitkittyy siitä syystä. Tämän pituusluokan poissaolot myös päättyvät usein uudelleen sijoitukseen tai uudelleen koulutukseen, ääritapauksissa työkyvyttömyyseläkkeeseen, jotka prosessina ovat pitkiä ja osaltaan pitkittävät myös poissaoloa. Toiseksi eniten pituusluokassa 4-14 vrk ja kolmantena pituusluokassa 30-89 vrk. 1384 työntekijällä ei ollut tammi-heinäkuussa 2023 yhtään sairaspoissaolojaksoa. Sairauspoissaolojen laskuun vaikuttaa mm. viime syksyn ja alkukevääseen verrattuna rauhoittunut infektiokausi. Lisäksi yhteistyön ja vuorovaikutuksen tiivistäminen palvelualueiden esihenkilöiden ja asiantuntijoiden, henkilöstön, sekä työterveyden kanssa on todennäköisesti vaikuttanut poissaolojen määrän laskuun positiivisesti. Diagnooseissa mielenterveyden häiriöt ovat nousseet suurimmaksi poissaoloja aiheuttavaksi diagnoosiluokaksi ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat nyt toisella sijalla diagnostisessa poissaolotilastossa. Mielenterveyshäiriöistä johtuneiden poissaolojen kasvuun ollaan lähdetty KEVAn kehittämisrahan tuella yhdessä palvelualueiden kanssa, etsimään keinoja, millä voitaisiin jo ennakoivasti havannoida ja puuttua ko. haasteisiin ennen kuinsairaspoissaolo pitkittyy.

Henkilöstö- ja talouskatsauksen mukaisesti peruskaupungin käyttötalouden toteutuneet määrärahat ovat yhteensä -102 647 708 euroa ja toteutumaprosentti 58,5 %. Peruskaupungin investointimäärärahat (sis. tilapalvelukeskuksen) ovat 6,989 miljoonaa euroa ja toteutumaprosentti 21,6 %. Kaupunginhallituksen käyttötalouden määrärahat ovat yhteensä -2 465 497 euroa ja toteutumaprosentti 99,1 %. Suuri toteutumaprosentti johtuu maankäytön ja kaupunginhallituksen alaisten myyntitulojen korvausten sekä tukipalveluiden vyörytyserien kirjausrytmistä. Kaupunginhallituksen toteutumassa näkyy hyvinvointialueelle siirtyneen toiminnan kustannukset. Kaupunginhallituksen toteuneet investointimäärärahat ovat 118 746 euroa ja toteutumaprosentti 29,3 %.

Tilapalvelukeskuksen tulos heinäkuun lopussa on yhteensä -1 245 808 euroa ja toteutumaprosentti 155,8 %. Tilapalvelukeskuksen toteutuneet investoinnit yhteensä 2 216 944 euroa ja toteutumaprosentti 11,6 %. Tilapalvelukeskuksen tulokseen vaikuttaa kaupunkiin muun muassa omaan toimintaan siirtyneet kaksi päiväkotia.

Heinäkuun lopun tilanteessa peruskaupungin verotulot ovat toteutuneet huomattavasti ennakoitua paremmin ollen 110 904 848 euroa (toteutuma-% 67,9%). Valtionosuudet puolestaan ovat toteutuneet hieman alle budjetoidun tasaisen toteutuman mukaisen summan, ollen 9 989 348 euroa (toteutuma-% 55,5%). Verotuloissa ennakoitua parempi toteutuma johtuu aiemmilta vuosilta saaduista "verohännistä". Verotulojen ja valtionosuuksiin varatut määrärahat tullaan päivittämään 31.8.2023 laadittavaan osavuosikatsaukseen.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaupunginhallitus merkitsee henkilöstö- ja talouskatsauksen 1.1.-31.7.2023 tiedoksi.

Päätös

Kaupunginhallitus piti kokoustauon ennen tämän asian käsittelyä kello 17:04 - 17:17.

Puheenjohtaja piti tauon jälkeen nimenhuudon ja totesi, etta Mari Jolanki oli poistunut kokouksesta ja muut ennen taukoa paikalla olleet olivat edelleen paikalla. LIsäksi paikalla olivat tämän asian esittelyn ajan henkilöstö- ja hallintojohtaja Antti Määttä, palvelussuhdepäällikkö Paavo Aarnio, konsernitalouspäällikkö Janne Sandgren ja talousarviopäällikkö Erika Kauvosaari.

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.