Perustelut
Juri Laurila ja 45 allekirjoittanutta ovat tehneet aloitteen kyläkoulujen puolesta. Aloitteessa esitetään seuraavaa:
“Esitän, että Rovaniemellä tänä päivänä toiminnassa olevat kyläkoulut julistetaan suomalaisen kulttuurin suojelemiseksi kulttuuriperintökohteiksi. Rovaniemen kaupungin tulisi sitoutua siihen, että vielä toiminnassa olevat koulut pidetään toiminnassa ja niitä uhkaaviin haasteisiin pyritään vastaamaan asiaan kuuluvalla tavalla. Esimerkiksi jos kyläkoulun uhkana on oppilaiden väheneminen, ratkaisu on luonnollisesti alueen kehittäminen ja markkinointi lapsiperheiden saamiseksi alueelle. Ei koulun lakkauttaminen.”
Aloitetta perustellaan kyläkoulujen merkityksellä kyläyhteisöille, taloudellisilla vaikutuksilla sekä kunnalle että kylien asukkaille. Myös mahdollista trendien muuttumista käytetään perusteena tuomalla esille mm. ihmisten hakeutuminen pois asutuskeskuksista, joka nousi pienimuotoiseksi ilmiöksi Covid-19 epidemian aikana.
On totta, että pandemia pakotti etätyöhön sellaisillakin aloilla, joilla sitä ei oltu aiemmin laajemmalti hyödynnetty. Tämä on jossain määrin lisännyt pysyvästi joustavuutta asuinpaikan valinnassa ja toisaalta laajentanut myös työllistymismahdollisuuksia ilman paikkakunnan tai asuinpaikan vaihtopakkoa. Näyttää kuitenkin siltä, että keskuskaupunkien ja kehyskuntien kasvu on epidemian jälkeen jatkunut samaan tapaan kuin ennen epidemiaa (Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot -tietokanta 2/2022-1/2023). Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö seuraava mahdollinen kriisi voisi kääntää suuntaa tai etteikö muuttoliike voisi vielä tasaantua pitemmällä aikavälillä.
Perustuslaissa (PeL § 16) on taattu oikeus oppimiseen, josta on säädetty tarkemmin Perusopetuslaissa ja Oppivelvollisuuslaissa. Jokaisella on tasavertaiset oikeudet laadukkaaseen oppimiseen huolimatta siitä missä päin Suomea sattuu asumaan. Tämä voi katsoa tarkoittavan niin (pääpiirteissään) sisällöllistä tasavertaisuutta kuin kohtuullisesti saavutettavaa opetustakin. Nämä vaatimukset voivat ääritapauksissa olla ristiriidassa keskenään.
Opetushallituksen antamilla Opetussuunnitelman perusteilla ohjataan yhdenvertaisen opetuksen ja oppimisen toteutumista ja toisaalta perusopetuslaki asettaa puitteet saavutettavuudelle asettamalla aikarajat koulumatkoille (PoL § 32). Näin ollen voidaan todeta, että ensisijainen kriteeri kouluverkkoratkaisuissa on aina oppijan etu. Asutuspolitiikkaa tehdään kaavoittamalla ja investoinneilla infrastruktuuriin. Palveluverkko rakentuu ja kehittyy ko. ratkaisujen seurauksena. Asukkaiden asuinpaikan valintaan voivat vaikuttaa koulujen perustamis-, sijoittamis- tai lakkautuspäätökset mm. vanhoilla asutusalueilla.
Lasten ja nuorten oikeus tasavertaiseen oppimiseen ja opetukseen on ensisijainen myös suhteessa ajatukseen kouluista tai koulun (aineettomasta) toiminnasta kulttuuriperintökohteina. Koulut ja opetus ovat oppilaita varten vaikka kouluissa sinänsä vaalitaankin kulttuuriperimää eri muodoissaan.
Kulttuuriperintökohteista päättää Opetus- ja kulttuuriministeriö, joten kunnat eivät ole toimivaltaisia asiassa.
Kyläkouluja ei ole viime vuosina lopetettu ( viimeksi vuonna 2015 ). Rovaniemen kaupunki on investoinut lähiopetukseen myös keskustaajaman ulkopuolella, esim Meltauksen kouluun, Ounasjoen monitoimitaloon ja Häkinvaaran hankkeeseen. Näillä satsauksilla on varmasti vaikutuksensa alueiden kiinnostavuuteen.
Syntyvyys Suomessa on laskenut hälyttävissä määrin mutta toisaalta keskuskaupungit, kuten Rovaniemi, kasvavat muuttovoiton ansiosta. Koska kasvu ei välttämättä ole kaikilla alueilla mahdollista, olisi hyvä sopia ja päättää poliittisella tasolla miten säilytetään laadukas, turvallinen ja tasavertainen oppiminen pienillä kouluilla. Tämä parantaisi ennakoitavuutta kuntalaisten, päätöksentekijöiden ja suunnittelun näkökulmasta.
Aloite sivuaa palvelutarpeen määrittelyyn ja aluepolitiikkaan liittyviä ongelmia, joita tulee tarkastella hyvissä ajoin ja avoimesti. Palveluntarpeen ennakointiin esitetään perustettavaksii monialainen poliittinen ohjausryhmä, jonka tehtäviin mm. aloitteessa esiin tuotujen mahdollisten kehityslinjojen huomioiminen sopii hyvinkin luonnollisesti.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Antti Lassila, toimialajohtaja, antti.lassila@rovaniemi.fi
Lautakunta päättää, että aloitteessa esitetyt huomiot ja huolet otetaan huomioon kouluverkko- ja aluesuunnittelussa. Alueiden kehittymiseen vaikuttavan muuttoliikkeen huomioiminen palveluverkkoratkaisuissa ja trendien ennakoiminen kuuluu palveluntarpeen ohjausryhmälle.
Päätös
Sivistyslautakunta hyväksyi toimialajohtajan esityksen.
Merkittiin, että Risto Varis poistui kokouksesta klo 15.59.