Perustelut
Miikka Keränen ym. ovat jättäneen seuraavan valtuustoaloitteen jossa esitetään, että Rovaniemen kaupungin erilaisia liikennesuunnitelmia päivitetään tarvittavilta osin mahdollisimman nopealla aikataululla muun muassa seuraavia näkökulmia huomioon ottaen:
- miten joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn ja muiden kestävien liikkumismuotojen osuutta voidaan kasvattaa
- miten liikenteen päästöjä voidaan Rovaniemellä puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä
- millainen rooli esimerkiksi lähijunalla tai raitiovaunuliikenteellä voisi olla tulevaisuuden Rovaniemellä
- miten liikennejärjestelmän tehokkuus näkyy esimerkiksi maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisessa
- miten yllä mainituista näkökulmista johdetut toimenpiteet tehdään mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja alueelliset erityiskysymykset huomioon ottaen"
Aloitteen perusteluissa on viitattu Rovaniemen alueidenkäytön linjauksiin sekä Liikenne- ja viestintäministeriön johtaman työryhmän suosituksiin.
Vastaus aloitteeseen
Liikennejärjestelmäsuunnittelua tehdään eri tasoilla: valtakunnallisena (Valtakunnallinen LJS), maakunnallisena (Lapin liikennejärjestelmäsuunnittelma) ja paikallisena (Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelma). Valtakunnallinen ja maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ohjaavat paikallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja jatkuvasti tehtävän liikennejärjestelmätyön lähtökohtia. Valtakunnallista ja maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmat päivitetään hallituskausittain.
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelma (Liikenne 12) on laadittu vuosille 2021 - 2032. Sen ensimmäinen päivityskierros on parhaillaan menossa. Valmistelussa on lähtokohdissa asetettu tavoitteet toimivuuden, turvallisuuden ja kestävyyden näkokulmista. Kaupunkiseutujen osalta liikennejärjestelmän kehittäminen on ollut pääosin kuntien ja kaupunkiseutujen vastuulla valtion keskittyessä hoitamaan koko valtakunnallisen liikennejärjestelmän ja kaikkien liikennemuotojen toimivuuden varmistamiseen. Kestävyyden osalta korostuu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän tehokas hyödyntäminen, ekologisuus sekä taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys.
Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelman ja liikennestrategian uusiminen on käynnistetty rinnakain valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen kanssa. Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma tähtää vuoteen 2040 ja strategia vuoteen 2050. Erityispiirteenä ovat korostuneet niin arktisen alueen sekä kärkielinkeinojen merkitys, poikittaisten liikenneyhteyksien rooli kuin rajat ylittävän liikenteen merkitys alueen liiketoiminnallisen aktiivisuuden perustana. Suunnitteluun vaikuttaa myös vahvasti ilmastonmuutoksen hillintä, hiilineutraalius ja liikenteen päästöjen vähentäminen. Suunnitelma sisältää Rovaniemen kannalta oleelliset hankkeet niin tieverkon kuin raideliikenteen osalta.
Rovaniemen liikennejärjestelmätyöryhmä toimii aktiivisesti ja seuraa liikenteen kehittymistä ja muutostarpeita. Liikennejärjstelmässä tavoitteet asetetaan noin 20 - 30 vuoden päähän, joka on käytännössä tarkoittanut suunnitelmien tarkistamista noin 10 vuoden välein. Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on huomioitu jatkuvan liikennejärjestelmätyön merkitys ja se perusteella on käynnistetty Rovaniemen liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta. Työryhmä muodostuu Teknisten palveluiden, Lapin ELY-keskuksen, Lapin liiton sekä Väyläviraston asiantuntijoista.
Liikennejärjestelmä palvelee maankäyttöä ja sen suunnittelu etenee aina rinnan maankäytön suunnittelun kanssa. Viimeisin liikenteen suunnittelua liikennejärjestelmätasolla ohjaava asiakirja Rovaniemen liikennejärjestelmä 2030 laadittiin rinnan keskustan osayleiskaavan kanssa. Asiakirjan on hyväksytty 12.11.2012. Liikennejärjestelmäsuunnitelman perusteella on laadittu Rovaniemen tie- ja katuverkkosuunnitelma 2035 sekä Rovaniemen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030.
Rovaniemen yleiskaavan 2050 laatiminen on käynnissä ja sen laadinnan yhteydessä käydään jatkuvaa vuoropuhelua maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksesta. Suunnitelma avaa näkymän vuoteen 2050 myös liikennejärjestelmän osalta ja se tulee sisältämään myös esityksen, jossa valtion väyliä ja katuverkkoa sekä niiden rajapintoja tarkastellaan liikennejärjestelmätasolla. Kaupungin ja valtion kesken on yleiskaavan pohjalta tarpeen laatia nykyistä tie- ja katuverkkosuunnitelmaa vastaava asiakirja, jossa linjataan tarvittavat kehityshankkeet ja niiden alustava aikataulu.
Valtion väyläverkko Rovaniemen keskeisellä kaupunkialueella on parhaillaan voimakkaan kehitystyön kohteena. Kehitystyön on käynnistänyt erityisesti huoltovarmuuteen ja varautumiseen kohdistuvat tarpeet. Valtatien 4 yleissuunnitelmat Hirvaan ja Vikajärven välisellä alueella valmistuvat tavoitteen mukaan jo vuoden 2025 aikana. Tällä tulee olemaan vaikutuksia myös katuverkkon ja maankäytön kehittämistarpeisiin. Varautumisella voi olla vaikutusta myös pitkämatkaisen raideinfran osalta jollakin aikajänteellä.
Kaupungin hyväksymistä liikennejärjestelmätason suunnitelmista Rovaniemen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030 on perusperiaatteiltaan edelleen hyvin ajanmukainen. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut lainsäädännössä ja suunnitteluohjeissa. Tästä syystä suunnitelmaan on laadittu päivitys käytettävien väylätyyppien osalta. Samalla tarkasteltu suunnitelman ajantasaisuus siinä esitetyn pää- ja aluereittien kehittämisen osalta ottaen huomioon maankäytön kehittyminen alkuperäisen suunnitelman laatimisen jälkeen. Suunnitelma on tulossa tarkistettuna kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.
Aloitteessa esitettyjen huomoitavien seikkojen osalta todetaan:
Miten joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn ja muiden kestävien liikkumismuotojen osuutta voidaan kasvattaa?
Kestävien kulkumuotojen edistämiseen ja liikennemuotojen kulkutapaosuuksien muutoksiin on Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa asetettu valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti kunnianhimoiset tavoitteet (LJS 2030: Tavoitteena on kasvattaa Rovaniemen keskeisillä alueilla kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteistä kulkumuoto-osuutta 20 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2012 lähtötasosta). Tapahtunut kehityskulku ei kuitenkaan osoita, että tavoitteisiin oltaisiin pääsemässä. Henkilöautojen määrän kasvu näkyy kasvaneena ajosuoritteena ja vaikka esimerkiksi pyöräilyn suosio on kasvanut, liikennemuoto-osuuden muutos on edelleen negatiivinen. Helsinki on ainoana kaupunkina onnistunut muuttamaan kulkutapajakaumaa toivottuun suuntaan johtuen tiiviimästä yhdyskuntarakenteesta, tiukasta pysäköintipolitiikasta. Alueen asukastiheys mahdollistaa myös hyvin toimivan joukkoliikenteen.
Miten liikenteen päästöjä voidaan Rovaniemellä puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä?
Sähkön tuotantotapojen muutos ja ajoneuvojen sähköistyminen tulee näkymään pienempinä liikenteen aiheuttamina päästöinä. Varsinaisten ajoneuvoteknisten ratkaisujen edistäminen (automaatio, liikkumispalvelut) ei ole kaupungin vaikutusmahdollisuuksien piirissä. Kaupungin omissa toiminnoissa on edetty lainsäädännön edellyttämässä tahdissa. Kaupungin järjestämissä tai vastuulla olevien kuljetuspalveluiden sopimuksissa on aiempaa enemmän vaadittu uusiutuvien polttoaineiden käyttöä esimerkiksi jätteenkuljetuksissa ja paikallisliikenteen tulevalla liikennöintikaudella. Nopeampi käyttövoiman muutos esimerkiksi paikallisliikenteen suhteen vaatisi sellaista merkittävää taloudellista panostusta, jota ei voida tällä hetkellä rahoittaa käytettävissä olevalla talousarviovarauksella ja ylläpitämällä nykytason mukaista paikallisliikenteen reitti- ja vuorotarjontaa.
Millainen rooli esimerkiksi lähijunalla tai raitiovaunuliikenteellä voisi olla tulevaisuuden Rovaniemellä?
Raideliikenne on lähtökohtaisesti raideinfran ja kaluston osalta moninkertaisesti kumipyöräliikennettä kalliimpaa. Raideliikenne vaatii toimiakseen merkittävän päivittäisen matkustajamäärän samalle reitille ja riittävän asukastiheyden sekä työpaikkakeskittymän reitin läheisyyteen. Yleensä raideliikennettä on mielekästä harkita, kun tulee haastetta saada bussikaluston kapasiteetti riittämään jo tiheällä vuorovälillä. Sähköbussit tulevat jatkossa olemaan raideliikennettä toteuttamiskelpoisempi vaihtoehto päästövähennysten näkökulmasta. Lähijunan käyttö olisi jo nykyisellään mahdollista Rovaniemi - Muurola välillä. Lähijunaliikenne voi jatkossa olla kaupallista toimintaa kilpailun vapautuessa henkilöliikenteen osalta. Todennäköistä kuitenkin on, että Rovaniemellä paikallinen väestömäärä ei riitä kannattavan lähijunaliikenteen ylläpitämiseen.
Miten liikennejärjestelmän tehokkuus näkyy esimerkiksi maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisessa?
Tehokas liikennejärjestelmä vaatii tiivistä maankäyttöä. Esimerkiksi toimivan paikallisliikenteen järjestäminen kannattavasti vaatii asukastiheyttä 30 asukasta hehtaarille. Nykyisen infran hyödyntäminen, nykyiset kiinteistöt, ja tavoiteltu asuinympäristö asettavat reunaehtoja tiivistämiselle.
Miten yllä mainituista näkökulmista johdetut toimenpiteet tehdään mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja alueelliset erityiskysymykset huomioon ottaen?
Rovaniemen strategisessa yleiskaavassa käsitellään esitettyjä kysymyksiä eri tasoilla. Kaupungin toteutunut maankäyttö ja rakentunut infra sekä sijaintimme jokiympäristössä asettaa paljon reunaehtoja toimenpiteille.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Pertti Onkalo, toimialajohtaja, pertti.onkalo@rovaniemi.fi
Tekninen lautakunta merkitsee tiedoksi saapuneen aloitteen ja antaa yllä esitetyn vastauksen aloitteeseen.