Kaupunginhallitus, kokous 24.4.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 128 Rovaniemen kaupungin osallistuvan budjetoinnin toimintamalli ja vuodelle 2023 varatun määrärahan käyttö

ROIDno-2022-1490

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Katja Mäntylä, erityissuunnittelija, katja.mantyla@rovaniemi.fi

Perustelut

Kuntalain 5 luvun 22 §:n mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää muun muassa järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun. 

Osana osallisuuden edistämistä Rovaniemellä on valmistelu osallistuvan budjetoinnin toimintamallia, jota voitaisiin laajamittaisemmin kokeilla ensimmäisen kerran vuosien 2022 ja 2023 aikana. Tavoitteena on, että osallistuvasta budjetoinnista tulee osa kaupungin jatkuvaa osallisuustyötä. 

Osallistuvan budjetoinnin käytäntöjä on Rovaniemellä pilotoitu aiempina vuosina mm. nuorisovaltuuston ja kulttuuripalveluiden toimesta sekä osana brändityöhön kytkettyä 100 Tekoa -kampanjaa.

Tavoitteet

Osallistuvan budjetoinnin tavoitteena on lisätä kaupunkilaisten ja muiden sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksia omaan elinympäristöönsä ja arkeensa. Lisäksi edistetään kaupungin ja sen sidosryhmien välistä vuoropuhelua ja parannetaan asukkaiden hyvinvointia. 

Osallistuva budjetointi tuottaa konkreettisen lopputuloksen, joka on nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Näin vahvistetaan osallisuuden vaikuttavuutta ja edesautetaan ihmisten sitoutumista kaupungin kehittämiseen. 

Rovaniemellä osallistuvan budjetoinnin erityisiä tavoitteita kaupunginhallitukselle esitettävässä toimintamallissa ovat:

  • yhteisöllisyyden edistäminen

  • kaupungin strategian, hyvinvointisuunnitelman ja kaupunkibrändin toimeenpano

  • eri sidosryhmien välisen yhteistyön lisääminen ja omaehtoisen osallisuuden vahvistaminen

Kohdentaminen

Jotta osallistuvasta budjetoinnista saadaan mahdollisimman paljon konkreettista hyötyä, on kehittämistoimintaa syytä rajata. Valmistellun ehdotuksen mukaan osallistuvaan budjetointiin varattavat määrärahat kohdennettaisiin kahteen teemaan: 1) asuinympäristöjen kehittäminen ja 2) hyvinvoinnin edistäminen. 

Asuinympäristöjen kehittäminen linkittyy vahvasti valmisteilla olevan kaupunkistrategian tavoitteisiin. Ensimmäisenä toteutusvuonna osallistuvan budjetoinnin määrärahat esitetään kohdennettavaksi Korkalovaaran alueen kehittämiseen liittyviin toimenpiteisiin.

Hyvinvoinnin edistämisen teema tarkennetaan vuosittain valittavan hyte-teemavuoden mukaisesti. Tällä hetkellä teemana on lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistäminen. 

Toimintamallin kuvaus

Osallistuva budjetointi esitetään toteutettavaksi neljässä vaiheessa: 1) ideointi, 2) yhteiskehittäminen, 3) äänestäminen ja 4) toteutus. Samanlainen vaiheistus on käytössä useimmissa osallistuvaa budjetointia hyödyntävissä kunnissa ja kaupungeissa.

Jotta toimintamallin avulla voidaan saavuttaa aitoa yhteisöllisyyden kasvua, on prosessin vaiheet syytä jakaa kahdelle vuodelle. Ensimmäisenä vuotena toteutettaisiin vaiheet ideoinnista äänestämiseen, toisena vuotena olisi valittujen tekojen toimeenpanon vaihe. 

Kaupunginhallitukselle valmistellussa ehdotuksessa ideointivaihe toteutettaisiin toukokuussa, yhteiskehittäminen elokuussa ja äänestys syyskuussa. Näin osallistuva budjetointi voitaisiin synkronoida sekä talousarvion valmisteluun että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vuosikelloon.

Toimeenpanon kannalta tärkeimpänä vaiheena voidaan pitää yhteiskehittämistä. Suunnitelman mukaan ideointivaiheen kautta saadut ehdotukset jatkojalostettaisiin kaupungin edustajien ja eri sidosryhmien muodostamissa kehittämistyöryhmissä konkreettisiksi teoiksi, joista lopulta äänestetään toteutukseen valittavat teot. Yhteiskehittämisen vaiheessa teoille määriteltäisiin myös alustava kustannusarvio.

Ensimmäisenä toteutusvuonna yhteiskehittämisen vaiheessa käytetään palvelumuotoilun sekä Varhaisen Avoimen Yhteistyön (VAY) menetelmiä, jotta saadaan puntaroitua tietoa yhteiskehittämiseen sopivista toimintatavoista. Yhteiskehittämisen keskeisimpinä tavoitteina on saada eri sidosryhmät sitoutumaan tekojen toteuttamiseen sekä parantaa sidoryhmien välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä.

Liitteenä on tarkempi ehdotus osallistuvan budjetoinnin prosessin etenemisestä.

Määrärahat

Osallistuvaan budjetointiin on varattu vuoden 2022 talousarvioon yhteensä 30 000 euroa, joista 15 000 euroa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja 15 000 euroa osallisuuden kehittämiseen. Varattuja määrärahoja ei ehditä käyttämään vuoden 2022 aikana, koska toimintamallin mukainen valmisteluprosessi kestää syyskuun loppuun asti. Valmisteluun on kuitenkin syytä varata riittävästi aikaa, jotta yhteiskehittäminen eri sidosryhmien edustajien kanssa toteutuu tarkoituksenmukaisella tavalla. Myös käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen on syytä varata vähintään yksi kalenterivuosi.

Jatkossa osallistuvan budjetoinnin määrärahat on suunniteltu alustavasti määriteltäviksi talousarvioraamista päätettäessä ja hyväksyttäisiin kaupunginvaltuuston toimesta talousarvion käsittelyn yhteydessä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy valmistellun osallistuvan budjetoinnin toimintamallin, jonka toteutus voidaan aloittaa toukokuussa 2022. 

Vuodelle 2022 varattu 30 000 euron määräraha kohdennetaan jatkovalmistelun pohjalta lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen ja määrärahojen tarkemmasta kohdentamisesta pyydetään nuorisovaltuuston lausunto.

Vuoden 2023 talousarvioon varattavaksi suunnitellut määrärahat kohdennetaan Korkalovaaran asuinalueen kehittämiseen sekä hyte-teemavuoden mukaisesti lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen.

Päätös

Kaupunginjohtaja teki kokouksessa muutetun päätösehdotuksen:

Kaupunginhallitus hyväksyy valmistellun osallistuvan budjetoinnin toimintamallin, jonka toteutus voidaan aloittaa toukokuussa 2022. 

Vuodelle 2022 varattu 30 000 euron määräraha kohdennetaan jatkovalmistelun pohjalta lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen ja määrärahojen tarkemmasta kohdentamisesta pyydetään nuorisovaltuuston, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaoston sekä lapsiperhe- ja nuorisoasiain jaoston lausunto.

Vuoden 2023 talousarvioon varattavaksi suunnitellut määrärahat kohdennetaan Korkalovaaran asuinalueen kehittämiseen sekä hyte-teemavuoden mukaisesti lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen.

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan muutetun esityksen mukaisesti.

Valmistelija

  • Katja Mäntylä, erityissuunnittelija, katja.mantyla@rovaniemi.fi

Perustelut

Perustelut
Vuoden 2022 aikana Rovaniemellä kokeiltiin kaupunginhallituksen päätöksen (24.5.2022 § 151) mukaisesti osallistuvan budjetoinnin toimintamallia. Kokeilun aikana siihen osallistuneilta kerättiin palautetta ja tehtiin haastatteluja. 

Osallistuvan budjetoinnin tavoitteena on lisätä kaupunkilaisten ja muiden sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksia omaan elinympäristöönsä ja arkeensa. Lisäksi edistetään kaupungin ja sen sidosryhmien välistä vuoropuhelua ja parannetaan asukkaiden hyvinvointia. Osallistuva budjetointi on myös tehokas keino vahvistaa kuntalaisosallisuuden vaikuttavuutta ja edesauttaa asukkaiden sitoutumista kaupungin kehittämiseen.

Osallistuva budjetointi toteutuu neljässä vaiheessa: 1) ideointi, 2) yhteiskehittäminen, 3) äänestäminen ja 4) toteutus. Vuoden 2022 aikana toteutettiin vaiheet 1-3 ja vuosi 2023 on varattu tekojen toteuttamiseen. Kaupunginvaltuusto vahvisti talousarviokäsittelyn yhteydessä vuonna 2023 toteutettaviksi teoiksi frisbeegolfradan Mäntyvaaraan ja toiminnallisen puiston Korkalovaaraan. Näiden tekojen suunnittelu on aloitettu yhteistyössä kaupungin toimijoiden ja asukkaiden kanssa kevään 2023 aikana.

Ehdotus kaksivuotisesta toimintamallista
Kokeilusta tähän mennessä kerätyn palautteen perusteella kaupunginhallitukselle ehdotetaan, että seuraava ideointivaihe käynnistetään keväällä 2024. Näin osallistuva budjetointi voitaisiin jatkossa toteuttaa kaksivuotisena toimintamallina, jossa ensimmäinen vuosi varataan ideoinnille, yhteiskehittämiselle ja äänestämiselle ja toinen vuosi valittujen tekojen toteuttamiselle.

Haastatteluiden perusteella osallistuvan budjetoinnin jatkon kannalta on tärkeintä, että prosessista saadaan aikaan konkreettisia tuloksia sovitussa aikataulussa. Valittujen tekojen toteuttamisessa on tarkoitus painottaa vahvaa yhteistoimijuutta kaupungin henkilöstön ja kuntalaisten välillä. Tämä edellyttää riittävää vuorovaikutteisuutta eri toimijoiden välillä. Kaksivuotinen toimintamalli takaisi riittävän valmistelu- ja toimeenpanoajan osallistuvan budjetoinnin eri vaiheille. Kaksivuotinen toimintamalli myös lisäisi sitoutumista ja luottamusta prosessiin kaikkien siihen osallistuvien näkökulmasta. 

On tärkeää, että osallistuvasta budjetoinnista jää hyvä kokemus niin prosessiin osallistuville kuntalaisille kuin kaupungin työntekijöille. Yhtenä osallistuvan budjetoinnin kokeilun hyvänä puolena on tähän asti pidetty sitä, että prosessi on hyvin ajateltu ja selkeä. Tämä on mahdollista kun prosessin toteuttamiseen on varattu riittävästi aikaa. Kaksivuotinen toteutus takaisi valittujen tekojen toimeenpanon sovitussa ajassa ja lisäisi siten osallistuvan budjetoinnin vaikuttavuutta. 

Ehdotus vuodelle 2023 varatun määrärahan käyttämisestä
Kaupunginvaltuusto vahvisti vuoden 2023 talousarvioon osallistuvan budjetoinnin määrärahaksi yhteensä 60 000 euroa. Vuonna 2022 toteutetun ideoinnin, yhteiskehittämisen ja äänestyksen perusteella määrärahalla toteutettaviksi teoiksi valittiin frisbeegolfradan rakentaminen Mäntyvaaraan sekä toiminnallisen puiston rakentaminen Korkalovaaraan. Äänestystuloksessa painotettiin lasten ja nuorten sekä Korkalovaaran asukkaiden antamia ääniä.

Molempien tekojen käytännön toteutuksen suunnittelu on aloitettu kevään 2023 aikana ja niiden tarkemmasta kustannusarviosta on keskusteltu kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Keskustelujen pohjalta kaupunginhallitukselle ehdotetaan, että frisbeegolfradan rakentamiseen käytetään osallistuvan budjetoinnin määrärahasta 20 000 euroa ja toiminnallisen puiston rakentamiseen 40 000 euroa. Näin saadaan varmistettua lopputuloksen laadukkuus ja lisätään niiden tuomaa lisäarvoa kuntalaisille.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus 

  1. Hyväksyy osallistuvan budjetoinnin kaksivuotisen toimintamallin, jossa ensimmäinen vuosi käytetään ideointiin, yhteiskehittämiseen sekä äänestämiseen ja toinen vuosi valittujen tekojen toteuttamiseen.
  2. Hyväksyy esityksen vuodelle 2023 varatun osallistuvan määrärahan käytöstä, jonka mukaan Mäntyvaaran frisbeegolfradan budjetti on 20 000 euroa ja Korkalovaaran toiminnallisen puiston budjetti 40 000 euroa.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

Tiedoksi

Viestintä-, markkinointi- ja osallisuuspalvelut

Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee Kuntalain 410/2015, 136 §:n mukaan vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.