Kaupunginvaltuusto, kokous 19.6.2023

Perustelut

Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan keskeinen tehtävä

Kuntalain ja terveydenhuoltolain mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaupungin perustehtävä, joka kuuluu kaikille toimialoille ja toimijoille. Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa, sekä kuntastrategian suunnittelussa tulee ottaa huomioon asukkaiden hyvinvointi (Kuntalaki §1, §37). Lisäksi strategisessa suunnittelussa on asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä §6). 

• Rovaniemellä kaupungin strategiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet on asetettu toukokuussa 2022 hyväksytyssä Rovaniemen kaupunkistrategia 2030 –asiakirjassa ja sitä tukevassa tarkemman tason Rovaniemen kaupungin hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmassa vuosille 2022-2025 (KV 15.11.2021, päivitetty KV 12.12.2022). Tavoitteita edistetään toimenpitein, jotka sisältyvät strategia-asiakirjan liitteenä oleviin tuloskortteihin, sekä osana talouden ja toiminnan vuosikelloprosessia. Uuden strategian mukainen toiminnan toteutus on alkanut käytännössä vuonna 2023. 

Raportointi asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä

Tavoitteiden, suunnittelun ja toimenpiteiden lisäksi kunnassa on raportoitava asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain sekä laadittava laaja hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa. Tämä tehtävä säilyy kunnilla myös sote-uudistuksen jälkeen. Kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät on määritelty laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Hyvinvointikertomusten ja -raporttien tarkoituksena on antaa suuntaviivoja kaupungin strategiatyölle, toiminnan ja talouden suunnittelulle ja poliittiselle päätöksenteolle.

Liitteenä 1 oleva ”Rovaniemen kaupungin hyvinvointi- ja turvallisuus raportti 2022” on vuosittainen suppea raportti.

Raportissa

• Tarkastellaan tilastotiedoin erityisesti strategisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle asetettuihin tavoitteisiin (4) kytkeytyen rovaniemelästen hyvinvoinnin ja terveyden tilannetta ja kehitystä pääosin n.10 vuoden tarkastelujaksolla ja verraten mahdollisuuksien mukaan väestömäärältään samankaltaisiin verrokkikuntiin, Lappiin ja koko maahan. Pidemmän aikavälin strategisen johtamisen ja suunnittelun tukena toimivien valtakunnallisten vertailukelpoisten tietolähteiden avulla nähdään oman alueen ajallista kehitystä sekä tilanne suhteessa esimerkiksi muihin vastaavantyyppisiin kuntiin sekä koko Suomen tilanteeseen.
• kuvataan toimintaa vuonna 2022 näiden tavoitteiden edistämiseksi sekä esitetään havaintoja asukkaiden hyvinvoinnissa tapahtuneista muutoksista palvelutasolla.  Tiedon tuotantoon ja raportin laadintaan on osallistunut laajasti asiantuntijoita ja työntekijöitä organisaation eri palvelualueilta, järjestöistä, Lapin hyvinvointialueelta, poliisista ja oppilaitoksista.

1. Takaamme lasten ja nuorten turvallisen kasvun

• Kymmenessä vuodessa lapsiperheiden ja nuorten aikuisten osalta toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden määrä, sekä lasten pienituloisuusaste on ollut hienoisessa laskusuunnassa, mutta viime vuosina lasku on pysähtynyt. 
• Nuorisotyöttömien määrä on laskenut koronaa edeltävälle tasolle.
• 15-17-vuotiaiden rikosepäilyt olivat laskussa 2011-2016, mutta sen jälkeen kääntyneet nousuun.
• 18% nuorista aikuisista oli syrjäytymisriskissä viimeisimpänä saatavilla olevana tilastovuonna 2020. Määrä kasvoi edellisvuodesta enemmän kuin verrokkikunnissa, koko maassa tai Lapissa keskimäärin.
• Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden nuorten aikuisten (18-24 -vuotiaat) määrä on ollut nousussa vuodesta 2017 lähtien.

2. Tuemme yhteisöllisyyden vahvistamista

• Rovaniemellä 75 vuotta täyttäneistä 60% asuu yhden hengen asuntokunnissa. Kokonaisuudessaan yhden hengen asuntokuntien määrä on noussut pitkään, vuonna 2021 jo lähes 50% kaikista asuntokunnista oli yhden hengen asuntokuntia.
• Puolet rovaniemeläisistä äänioikeutetuista ei äänestänyt edellisissä kuntavaaleissa.
• Rovaniemen Kansalaistalon ruoka-avussa kävijöille tehdyn kyselyn perusteella asiakasryhmistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat eivät useimmin tunne olevansa osa itselle tärkeää yhteisöä tai koe olevansa tarpeellinen muille. 

3. Kavennamme hyvinvointieroja

• Diakonia-ammattikorkeakoulun laatiman huono-osaisuus -indikaattorin mukaan Rovaniemi on sijalla 73, kun paras sijoitus on 293 (mukana olevien kuntien määrä) ja koko maan keskiarvo on 100. Sijoitukset osa-alueittain:
  • huono-osaisuuden sosiaaliset seuraukset 47
  • inhimillinen huono-osaisuus 141
  • huono-osaisuuden taloudelliset yhteydet 52
• Kunnan yleinen pienituloisuusaste on muuttunut kymmenessä vuodessa -2,5 astetta.

4. Edistämme terveellisiä elintapoja

• Nuorten ja nuorten aikuisten ylipaino on selkeässä kasvussa.
• Viimeisen kymmenen vuoden aikana sekä sairauspäivärahaa, että mielenterveysperustaisesti sairauspäivärahaa saaneiden työikäisten määrä on kasvanut paljon. (Sairauspäiväraha +146,1 ja mielenterveysperusteisesti +21,2 /1 000 vastaavan ikäisistä). Sairauspäivärahaa saaneiden määrää on kasvattanut koronapandemian vuoksi tartuntatautipäivärahaa saaneet, joka sisältyy tilastoon. 

Tilastollisen tiedon osalta huomioitavaa on, että useat kansalliset tilastot päivitetään vuosittain loppukevään-syksyn aikana tai tilastointia päivitetään siten, että esimerkiksi vuonna 2023 päivitetään vuoden 2021 tiedot. Näistä syistä johtuen on mahdollista, että vuoden 2022 tietoja ei ole voitu esittää tässä raportissa. 

Keskeisiä huomoita toiminnasta hyvinvoinnin edistämisessä ja havaintoja asukkaiden hyvinvointimuutoksista

Asukkaillamme oli vuonna 2022 monipuolisesti mahdollisuuksia omaehtoisen sekä ennaltaehkäisevän hyvinvoinnin edistämiseen. Esimerkiksi omaehtoiselle liikunnalle, kulttuurille, harrastamiselle ja järjestöjen toteuttamana vertaistuelle, sekä ryhmätoiminnalle oli hyvät mahdollisuudet. Huomioimme toiminnassamme eri väestöryhmiä ja viime vuonna useissa palveluissa ja toiminnan järjestämisessä kiinnitettiin huomiota saavutettavuuteen sekä yhdenvertaisuuteen. Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin haastavaan tilanteeseen, sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn reagoitiin ja otettiin käyttöön erilaisia ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen keinoja. Myös ikäihmisten omaehtoisen aktiivisen elämän ja osallistumisen tukeen oli mahdollisuuksia monipuolisesti. Yleisesti  hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä arviointitietoa toimien vaikuttavuudesta ei juurikaan ole tehty ja sitä olisi tarpeen kehittää. 

Koronapandemian vaikutukset eri väestöryhmissä on huomattu palveluissa ja toiminnassa hyvinvoinnin ja arjen haasteina. Etenkin sosiaalisiin suhteisiin ja kohtaamisiin liittyvät haasteet, sekä korona-aikana pitkään jatkunut varhaisen tuen puuttuminen on monimutkaistanut sekä syventänyt ongelmia. Sosiaali- ja terveyspaveluiden kerääntynyt palveluvelka näkyy eri toimijoiden asiakastyössä. Hintojen nousu on lisännyt avuntarvetta huomattavasti esimerkiksi ruokajakeluissa.