Kaupunginhallitus, kokous 24.8.2026

Perustelut

Toni Jänkälä on 22.10.2025 § 98 jättänyt valtuuston puheenjohtajalle seuraavan aloitteen: 

Aloite laajan turvallisuustutkimuksen toteuttamiseksi Kaupungin asukkaiden kokema turvallisuus on keskeinen osa elämänlaatua ja hyvinvointia. Vaikka viralliset rikostilastot ja poliisin raportit antavat tärkeää tietoa kaupungin turvallisuustilanteesta, ne eivät kata koko todellisuutta. Moniturvattomuuden kokemus jää kirjaamatta tai raportoimatta, eikä se näin ollen näy virallisissa mittareissa. Kokemus turvallisuudesta on subjektiivinen ja siihen vaikuttavat monet tekijät: valaistus, kaupunkikameroiden läsnäolo, ympäristön siisteys, liikenteen turvallisuus, päihteiden näkyvä käyttö, häiritsevä käyttäytyminen tai vaikkapa sosiaalinen eristäytyminen. Ehdotamme, että kaupunki toteuttaa laajan turvallisuustutkimuksen, jonka tavoitteena on kartoittaa asukkaiden kokema turvallisuus ja turvattomuus eri kaupunginosissa ja selvittää, millaisia tilanteita ja kokemuksia ihmiset kokevat uhkaavina tai turvattomuutta aiheuttavina. Tutkimuksen myötä olisi mahdollista antaa konkreettisia suosituksia kaupungin turvallisuustoimien, infrastruktuurin ja palvelujen kehittämiseksi. Tutkimuksen toteutuksessa voidaan hyödyntää kyselyjä, työpajoja, asukastilaisuuksia sekä digitaalisia osallistamismenetelmiä. Turvallisuus on perusoikeus, ja sen takaaminen vaatii ajantasaista, paikallisesti juurtunutta ja asukkaiden kokemuksiin perustuvaa tietoa. Laaja turvallisuustutkimus antaa kaupungille työkaluja kohdentaa resursseja, ennaltaehkäistä ongelmia ja lisätä asukkaiden hyvinvointia. Esitämme, että kaupunginhallitus ryhtyy valmistelemaan laajaa turvallisuustutkimusta yhteistyössä asiantuntijoiden, viranomaisten ja asukkaiden kanssa.

Vastaus valtuustoaloitteeseen: 

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021 § 6) edellyttää kuntia seuraamaan ja raportoimaan asukkaidensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Tämä toteutuu osana hyvinvointikertomustyötä eli hyvinvointisuunnitelmaa ja –kertomusta. Laaja hyvinvointikertomus vuosilta 2021-2024 kertoo, että 68,4 % rovaniemeläisistä kokee päivittäisen elämänsä erittäin tai hyvin turvalliseksi. Turvattomuutta rovaniemeläisestä aikuisväestöstä koki 2,6 %. Asukkaiden turvallisuutta kuvataan osana hyvinvointiraportointia useita eri ikäryhmiä koskevin, valtakunnallisesti ja vuositasolla vertailtavissa olevin indikaattorein. Esimerkkejä näistä ovat muun muassa lasten ja nuorten huoltajiensa taholta kokema fyysinen väkivalta, päihtyneiden säilöönotot, jätevedestä saatavat tiedot stimulanttihuumeiden käytöstä sekä vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen potilaiden määrä 10 000 asukasta kohden. Indikaattorit perustuvat useisiin eri tiedonkeruisiin tai rekistereihin.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan turvallisuus on osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä (VN 2021). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2025) mukaan kunnat voivat edistää turvallisuutta muun muassa edistämällä turvallista asuin- ja elinympäristöä, ehkäisemällä koti- ja vapaa-ajan tapaturmia sekä ehkäisemällä väkivaltaa, syrjäytymistä, päihdehaittoja ja rikollisuutta. Kunnan on toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa ja tuettava sitä asiantuntemuksellaan sekä tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä kunnassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa (612/2021 § 6).

Rovaniemen kaupungin Hyvinvointiohjelma vuosille 2026-2029 (kv 18.5.26 § 55) on kaupunkistrategiaa toimeenpaneva erillisohjelma, joka sisältää kolme hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyötä ohjaavaa päätavoitetta. Yksi päätavoitteista on "rakennamme turvallista arkea". Turvallisuusnäkökulma sisällytettiin Hyvinvointiohjelmaan kaupungin johtoryhmän päätöksellä ja kyseinen linjaus ohjaa kaupungin turvallisuusajattelua laajan turvallisuuskäsityksen suuntaan. Siinä ennaltaehkäisy ja riskiehkäisy, valmius ja varautuminen muodostavat yhdessä kokonaisturvallisuuden. Lisäksi johtoryhmä linjasi, että kaupunginjohtajan asettama hyvinvointiryhmä (kj vips 15.12.23 § 40) toimii strategisen tason koordinoivana työryhmänä ja sen asialistoille nostetaan laajan turvallisuuskäsityksen mukaisia teemoja tarpeen ja tunnistettujen, ajankohtaisten ilmiöiden perusteella.

Hyvinvointitietoa kootaan vuosittaisiin hyvinvointiraportteihin sekä valtuustokausittaisiin laajoihin hyvinvointikertomuksiin. Niiden tietopohjana toimivat valtakunnalliset tiedonkeruut kuten esimerkiksi Terve Suomi- tiedonkeruu aikuisväestön osalta ja kouluterveyskysely lasten ja nuorten osalta. Valtakunnallisesti erityisesti aikuisväestöä koskevaa hyvinvointitietoa on jatkossa saatavilla entistä rajallisemmin, kun kuntakohtaisen tiedon sijaan tiedonkeruut toteutetaan ainoastaan hyvinvointialuetasolla. Omana tiedontuotantona on valtuustokausittain suunnitteilla lapsiperhekysely, aikuisväestön hyvinvointikysely sekä päihdetilannekysely. Näissä on mahdollista ja tarkoituksenmukaista huomioida myös turvallisuusnäkökulma.

Kokemus- ja havaintotietoa saadaan asukaskyselyiden lisäksi myös epäsuorasti asukkaiden parissa toimivilta ammattilaisilta ja vapaaehtoisilta sekä erilaisissa viranomaisten kesken tapahtuvissa tilanne- ja kokemustiedon jakamisen kokouksissa. Tällaisia ovat esimerkiksi

• poliisin kanssa jaettava tilannekuvatieto, jossa on kootusti tietoa sekä kaupungin toimialoilta että kriittisen infran toimijoilta,
• aktiivisesti erityisesti sesonkina toimiva, käytännön toimijoiden ja viranomaisten yhteinen matkailuturvallisuus -kokous,
• elinkeinojen varautumisfoorumi Lapin Elvar -toimikunta sekä
• valtakunnallinen ja paikallinen väkivaltaista ja radikalisoitumista ennaltaehkäisevä työryhmä.
   

Lisäksi kokemustiedon tuottaminen on vahvasti erilaisten yhteistyörakenteiden varassa, kuten esimerkiksi järjestöjen elämänkaariverkostot. Kokemuksellinen tieto sisällytetään osaksi hyvinvointiraportointia.

Kaupunginosakohtaista hyvinvointitietoa ei ole tähän mennessä ollut mahdollista kerätä käytettävissä olevan resurssin puitteissa. Samasta syystä hyvinvointitiedonkeruun teemat on ajoitettu valtuustokaudelle eri vuosille. Tiedontuotannon laajentaminen ja tuotetun tiedon aktiivinen hyödyntäminen edellyttäisivät erillistä henkilöresurssia tai merkittävää palveluiden ostoa. Rovaniemen kaupunki osti vuonna 2023 Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kuntakohtaisen lisäosan Terve Suomi- kyselyyn saadakseen käyttöönsä kuntakohtaista tietoa aikuisväestönsä hyvinvoinnista. Tämän tuotteen hinta oli kyseisessä tiedonkeruussa yhteensä 28 000 euroa.

Turvallisuustutkimuksen sijaan kannattaa edelleen vahvistaa arjen turvallisuuden edistämistä osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ja sen olemassa olevia rakenteita. Näin kyetään jatkossakin huomioimaan laajasti erilaisia asukkaiden arjen turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaupunginhallitus päättää antaa valtuustoaloitteeseen esittelytekstissä kuvatun vastauksen.