Kaupunginhallitus, kokous 2.9.2026

§ 280 Valtuustoaloite: Lapsiparlamentti Rovaniemelle

ROIDno-2025-5020

Aikaisempi käsittely

Kaupunginvaltuusto, 10.11.2025

Perustelut

Mari Ikonen ym. jättivät valtuuston puheenjohtajalle seuraavan aloitteen:

"YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen artiklojen 12 ja 13 mukaan jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus tulla kuulluksi ja ilmaista näkemyksensä ja mielipiteensä, olla osallisena itseään koskevissa asioissa oman iän ja kehitystason mukaisesti. Tämä mahdollisuus on taattava joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimi elimen välityksellä. Lisäksi lapsen osallisuutta määrittävät muun muassa perustus-, hallinto-, kunta-, perusopetus-, nuoriso-, lastensuojelu- ja varhaiskasvatuslaki. Myös useat muut lait, esimerkiksi laki yleisistä kirjastoista ja maankäyttö- ja rakennuslaki, velvoittavat kuulemaan kuntalaisia. Näitä kuntalaisia ovat myös lapset. 

Edustuksellisen osallisuuden muotoja ovat esimerkiksi lakisääteinen nuorisovaltuusto ja lapsiparlamenttitoiminta. Lapsiparlamenttitoiminta on pääsääntöisesti alle 13-vuotiaiden lasten säännöllisesti kokoontuvaa, edustuksellista toimintaa, nuorisovaltuusto taas 13 - 21–vuotiaille nuorille suunnattua edustuksellista toimintaa. Lapsiparlamentin tavoitteena on saada lasten mielipiteet kuuluviin palvelujen ja elinympäristön kehittämisessä ja päätöksenteossa. Lapsiparlamentissa käsitellään lapsille tärkeitä asioita ja heidän esille tuomiaan aloitteita sekä kunnan ajankohtaisia asioita. Lasten kanssa harjoitellaan vaikuttamisen tapoja, ja tuetaan lapsia kasvamaan aktiivisiksi nuoriksi ja aikuisiksi. Lapsiparlamentti ja lasten osallisuus tulee huomioida kaikissa kunnan toimielimissä. Lasten osallisuus huomioidaan kaikessa suunnittelu ja kehittämistyössä, mukaan lukien keskeiset asiakirjat ja ohjelmat, sekä päätöksenteossa. 

Lapsiparlamenttitoiminnan tavoitteet:  

  • turvata YK:n lapsenoikeuksien sopimuksen mukaisten lapsen oikeuksien toteutuminen (artiklat 12 ja 13)  
     
  • saada alakouluikäisten lasten mielipiteet kuuluviin päätöksenteossa sekä opettaa lapsille demokratia ja vaikuttamistaitoja  
     
  • kuulla lapsia entistä vahvemmin päätöksenteossa  
     
  • tukea lasten kehittymistä aktiivisiksi kansalaisiksi ja vaikuttajiksi omassa lähiympäristössään ja yhteiskunnassa  
     
  • opettaa aikuisia ja päättäjiä huomioimaan lasten mielipiteet, tarpeet ja näkökulmat päätöksenteossa  
     
  • saada lapsiparlamentin, virkamiesten ja päättäjien edustajat saman asian äärelle 
     

Rovaniemen kaupunki on ollut mukana UNICEF:n Lapsiystävällinen kunta -mallissa vuodesta 2013 lähtien. Lapsiparlamenttitoiminta on osa UNICEF:n Lapsiystävällinen kunta –mallia ja käytössä jo muun muassa Suomussalmella, Riihimäellä, Loviisassa, Kauhajoella ja Siilinjärvellä. Parlamentin käynnistämiseksi on olemassa ohjeistus UNICEF:n sivuilla. 

Me allekirjoittaneet esitämme, että Rovaniemi vahvistaa lasten ääntä päätöksenteossa ja aloittaa lapsiparlamenttitoiminnan."

Päätösehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. 

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. 

Valmistelija

  • Riitu Pirkkalainen, osallisuuden ja vaikuttamisen erityisasiantuntija, riitu.pirkkalainen@rovaniemi.fi

Perustelut

Taustaa lasten osallisuuden edistämisestä Rovaniemen kaupungilla
Mari Ikonen ym. jättivät valtuuston puheenjohtajalle valtuustoaloitteen lapsiparlamentin perustamisesta (KV 10.11.2025 §109). Tavoitteena on edistää lasten äänen kuulumista palvelujen ja elinympäristön kehittämisessä ja päätöksenteossa.
 
Rovaniemen kaupunki on sitoutunut edistämään lasten osallisuutta osana Lapsiystävällinen kunta -toimintaa, kaupunkistrategiaa (KV 16.2.2026 §5) sekä hyvinvointiohjelmaa (KV 18.5.2026 § 55). Rovaniemellä toimii kaksi edustuksellista vaikuttamistoimielintä, jotka edistävät lasten, lapsiperheiden ja nuorten asioita: lapsi- ja lapsiperheneuvosto ja nuorisovaltuusto. Edustuksellista demokratiaa ja vaikuttamista lapset ja nuoret voivat tällä hetkellä harjoitella myös oppilaskuntatoiminnan kautta. Lisäksi lapsille ja nuorille järjestetään tarpeen mukaan muita osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
 
Lasten osallistumista tukevista rakenteista: parlamentti, kyselytunti
Lasten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia voidaan vahvistaa useilla eri toimintamalleilla ja rakenteilla. Lapsiparlamentti on edustuksellinen ja säännöllisesti kokoontuva vaikuttamistoimielin, jossa alle 13-vuotiaat lapset harjoittelevat edustuksellista vaikuttamista. Lapsiparlamenttitoiminta voi olla esimerkiksi edustuksellisen ryhmän säännöllisiä, hallituksenomaisia tapaamisia tai kerran vuodessa järjestettävä isompi kokous, jossa eri kouluista valitut edustajat keskustelevat. Lapsiparlamenttitoiminnan koordinointi edellyttää riittävästi henkilöstöä. (UNICEF, 2025)
 
Lasten kyselytunnilla lapset pääsevät esittämään kysymyksiä ja keskustelemaan suoraan luottamushenkilöiden tai viranhaltijoiden kanssa. Kyselytuntien järjestämispaikka kiertää koulusta toiseen, mikä tukee alueellista tasa-arvoa ja eri puolella Rovaniemen asuvien lasten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kyseessä ei ole edustuksellinen rakenne, vaan kyselytunnille voivat osallistua esimerkiksi valitun luokan tai koulun kaikki oppilaat. On lasten etu, että mahdollisimman moni lapsi taustasta ja asuinpaikasta riippumatta pääsee osallistumaan kyselytunnille ja harjoittelemaan vaikuttamista.
 
Kyselytunti mahdollistaa lasten osallisuuden vahvistamisen joustavasti ja matalalla kynnyksellä sekä antaa mahdollisuuden arvioida toimintamallin vaikuttavuutta ennen mahdollisten uusien pysyvien hallinnollisten rakenteiden, kuten lapsiparlamentin perustamista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen joka toinen vuosi toteutettavassa TEAviisari-tiedonkeruussa kuntajohdolle lasten kyselytunti ja lapsiparlamentti rinnastuvat toisiinsa lasten osallisuutta kuvaavina rakenteina eli kunta voi valita itselleen tarkoituksenmukaisemman tavan edistää lasten osallisuutta.

Lasten kyselytuntien toteutus Rovaniemellä 
Kaupunki järjestää kyselytunnin vuosittain tai puolivuosittain kouluissa. Kyselytunnit järjestetään alakouluilla osana lasten koulupäivää. Koulujen valinnassa otetaan huomioon alueellinen tasa-arvo ja se, että kyselytunnille pääsee osallistumaan lapsiryhmiä, jotka ovat haavoittuvassa asemassa tai joiden osallistumismahdollisuudet ovat heikommat.
 
Kyselytunnin toteutuspaikkaa ja asiasisältöjä voidaan kytkeä esimerkiksi lapsivaikutusten arviointeihin (KH 3.2.2025 §26), osallistuvaan budjetointiin, palveluverkon kehittämiseen, alueellisiin tarveselvityksiin sekä muihin asioihin, jotka vaikuttavat lasten arkeen, hyvinvointiin ja elinympäristöön. Tämä tukee myös lasten osallistumisen vaikuttavuutta.
 
Kyselytunnit voidaan toteuttaa nykyisillä henkilöstöresursseilla osana kaupungin olemassa olevia osallisuusrakenteita. Keskeistä on, että viranhaltijat ja luottamushenkilöt sitoutuvat osallistumaan kyselytunneille ja hyödyntämään lasten tuottamaa tietoa ja näkemyksiä osana valmistelua ja päätöksentekoa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Joonas Hänninen, kaupunginjohtaja, joonas.hanninen@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää hyväksyä, että Rovaniemellä sitoudutaan lasten kyselytuntien järjestämiseen valtuustoaloitteeseen annetun vastauksen mukaisesti.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

Tiedoksi

Mari Ikonen, Mia Nahkuri

Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee Kuntalain 410/2015, 136 §:n mukaan vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.