Perustelut
Rovaniemen kaupunki toteutti Korkalovaaran koulun peruskorjauksen vuosina 2009-2010 koulurakennuksessa havaittujen kosteus- ja sisäilmaongelmien poistamiseksi. Hankkeen rakennesuunnittelijana on ollut Insinööritoimisto Airaksinen Ky ja sen tehtävänä on suunnittelusopimuksen mukaan ollut koulun kosteus- ja sisäilmaongelmien poistamiseksi tehtävien rakenteiden korjausvaihtoehtojen kartoittaminen ja suunnittelu. Hankkeen pääurakoitsijana on ollut MY-Rakennus Oy (myöhemmin CW Construction Work Oy), jonka pääsuoritusvelvoitteeseen olivat urakkasopimuksen mukaan kuluneet urakan kaikki sovitun työtuloksen saavuttamiseksi edellytettävät rakennustekniset työt sekä pääurakoitsijan velvoitteet.
Peruskorjaushanke 2009-2010 on epäonnistunut täysin, sillä koulun oppilaat ja opettajat ovat alkaneet oireilemaan korjauksen jälkeen ja loppuvuodesta 2016 koulun tiloissa on jälleen havaittu kosteus- ja sisäilmaongelmia. Uusien kosteusvaurioiden edellyttämä korjaushanke on toteutettu vuonna 2017. Koulun rakenteiden kosteusvauriot ovat olleet piileviä ja tästä johtuen vuoden 2017 korjaushanke on ollut laaja, sillä kaupunki on ollut velvollinen varmistautumaan siitä, että korjaukset suoritetaan asianmukaisella tavalla ja riittävässä laajuudessa. Vuoden 2017 korjaushanke maksanut kaupungille yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa, josta noin 1,7 miljoonaa euroa käytetiin 2009-2010 virheiden korjaamiseen. Kaupunki on yrittänyt saada aikaiseksi sovintoa asiassa, mutta näiden neuvotteluiden päätyttyä tuloksettomana, kaupunginhallitus on 17.12.2018, § 490 päättänyt nostaa asiassa kanteen Lapin käräjäoikeudessa ja asiaa uudelleen käsiteltäessä hallitus on 10.02.2020, § 67 päättänyt jatkaa oikeudenkäyntiä.
Nyt kyseessä oleva riita-asia on kaupungille merkittävä. Kaupunki omistaa toimitiloja ja rakennuksia, joiden kunnosta, turvallisuudesta ja terveellisyydestä se on vastuussa. Kaupunki joutuu käyttämään tilojen huoltoon ja korjauksiin vuosittain suuria summia julkisia varoja. Kaupungin täytyy voida luottaa siihen, että sen sopiessa alan ammattilaisten kanssa kohteen kunnostamisesta nämä myös toimivat ammattilaisten tavoin ja noudattavat toiminnassaan lakia, ohjeita ja määräyksiä sekä toimivat sopimuskumppaneina lojaalisti tilaajaa kohtaan.
Kaupunki on katsonut, että nyt kyseessä olevassa tapauksessa se on sopinut korjaushankkeen toteuttamisesta alan ammattilaisten kanssa. Suunnittelijan osalta tämän tulee asiantuntijana suorittaa saamansa tehtävä sen edellyttämällä ammattitaidolla objektiivisesti ja hyvää teknistä tapaa noudattaen sekä ottaen huomioon yhteisesti asetetut tavoitteet sekä vastata siitä, että suunnitelma on sopimuksenmukainen ja täyttää voimassa olevien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaatimukset. Pääurakoitsijan taas kuuluu vastata lakien ja asetusten sekä niihin rinnastettavien julkisoikeudellisten määräysten noudattamisesta oman suorituksensa osalta. Voimassa olevan oikeuden mukaan tilaajan taholta tapahtuva valvonta ei rajoita eikä vähennä urakoitsijan sopimuksenmukaista vastuuta. Sekä suunnittelijan että pääurakoitsijan tulee ammattilaisina huomata ja ilmoittaa voimassa olevan oikeuden mukaan tilaajalle havaitsemistaan virheistä, ongelmista ja riskeistä jotka saattavat vaarantaa rakennustyön sopimuksen mukaisen täyttämisen.
Kaupunki on vaatinut vastaajilta noin 1,7 miljoonaa euroa vahingokorvauksena katsoen, että hankkeen 2009-2010 nämä ovat syyllistyneet tehtäviensä täyttämisessä törkeisiin laiminlyönteihin, minkä seurauksena rakennukseen on syntynyt laajoja kosteusvaurioita ja merkittävä korjaustarve. Asia oli tuomioistuinsovittelussa, jonka yhteydessä kaupunki teki kaupunginhallituksen päätöksen 31.8.2020 § 298 mukaisen sovintoesityksen. Osapuolet eivät päässeet asiassa sopuun ja Lapin käräjäoikeus antoi ratkaisunsa 17.11.2022.
Käräjäoikeus on ratkaisussaan edellä kerrotusta sopimusoikeudellisista periaatteista poiketen katsonut, ettei suunnittelija vastaa suunnittelusta ja hän voi jättää huomauttamatta tilaajaa suunnitelman muutoksista seuranneista riskeistä. Pääurakoitsija osalta käräjäoikeus katsoi tämän suoritukseen sisältyneen työvirheitä, mutta katsonut muun muassa kosteudenhallintaan vaikuttavien vakavien piilevien virheiden osalta, etteivät ne olleet siten törkeitä, että kaupunki olisi niihin voinut enää vedota. Niiden virheiden osalta, joista käräjäoikeus katsoi pääurakoitsijan vastaavan korvauksen määrä oli muihin vastaaviin tapauksiin verrattuna poikkeuksellisen alhainen.
Sen lisäksi, että käräjäoikeus on tuomiossaan poikennut vallitsevasta oikeuskäytännöstä, on tuomio poikkeuksellisen vaikeaselkoinen ja sen perustelut epäselvät ja ristiriitaiset. Edellä kerrottujen seikkojen takia kaupungin edun mukaista ei ole jättää asiaa käräjäoikeuden tuomion varaan. Asia ja sen lopputulos vaikuttavat omalta osaltaan muihin vireillä oleviin tai tuleviin rakennushankkeisiin. Mikäli asia jää käräjäoikeuden tuomion varaan, kaupungin on otettava huomioon muun muassa, että lain ja hyvän rakennustavan määrittelemät vastuut eivät suoraan päde sen tilaamiin töihin ja normaali kaupungin suorittama valvonta ei kyseisissä hankkeissa ole riittävä.
Ottaen huomioon edellä kerrottu sekä kyseessä oleva yleinen etu ja sen merkitys, asia on aiheellista saattaa hovioikeuden arvioitavaksi.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi
Rovaniemen kaupunki päättää valittaa Lapin käräjäoikeuden 17.11.2022 antamasta tuomiosta Rovaniemen hovioikeuteen.
Päätös
Vs. kaupunginlakimies Hanna Haurinen esitteli asian kaupunginhallitukselle.
Riku Tapio esitti Eemeli Kajulan ja Sara Seppäsen kannattamana, että Rovaniemen kaupunki ei valita Lapin käräjäoikeuden 17.11.2022 antamasta tuomiosta Rovaniemen hovioikeuteen.
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti Riku Tapion esityksen mukaisesti.
Kaupunginjohtaja pyysi merkitsemään pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä.