Perustelut
Lapin hyvinvointialueen aluehallitus on päättänyt 9.11.2022 § 351 pyytää liitteen mukaisesta hyvinvointialuestrategiasta lausunnon muun muassa Lapin kunnilta.
Hyvinvointialuelain 41 § mukaan hyvinvointialueella on oltava strategia, jossa aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen toiminnan ja taloudenpitkän aikavälin tavoitteista. Hyvinvointialueen strategiassa tulee ottaa huomioon: 1) asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen hyvinvointialueen tehtäväalalla; 2) palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset; 3) hyvinvointialueen tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) omistajapolitiikka; 5) henkilöstöpolitiikka; 6) asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Strategiassa tulee huomioida kielellisten oikeuksien toteutuminen hyvinvointialueen palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa.
Hyvinvointialueen strategian tulee perustua arvioon hyvinvointialueen tilanteesta strategian laatimishetkellä sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista hyvinvointialueen tehtävien toteuttamiseen. Strategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta.Strategia tarkistetaan vähintään kerran aluevaltuuston toimikaudessa. Hyvinvointialuelain 115 § mukaan taloussuunnitelmassa hyväksytään hyvinvointialueen ja hyvinvointialuekonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Tavoitteiden on toteutettava hyvinvointialuestrategiaa. Hyvinvointialuelain 22 § mukaan aluevaltuusto päättää mm. hyvinvointialuestrategiasta. Hallintosäännön 3 § mukaan hyvinvointialueen toimintaa johdetaan aluevaltuuston hyväksymän hyvinvointialuestrategian ja sen osana olevan palvelustrategian mukaisesti kokonaisuutena.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi
Kaupunginhallitus päättää antaa seuraavan lausunnon:
Rovaniemen kaupunki kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan, että hyvinvointialueen ja kuntien välinen tehtävänjako ja tämän onnistuminen ovat ensiarvoisen tärkeitä, kun hyvinvointialue aloittaa toimintansa vuoden 2023 alusta. Rovaniemen kaupunki toteaa, että tämä yhteistyörakenteiden kehittäminen tulisi aloittaa mahdollisimman pian, jotta hyvinvointialueen ja kuntien strategiset painopisteet ja tavoitteet voidaan rakentaa toisiaan tukeviksi ja että palveluita kehittämällä parannamme aidosti lappilaisten palveluita. Tulokselliset palvelut tarvitsevat myös kumppanuuksia ja Rovaniemen kaupunki näkee, että yhteistyötä tarvitaan kaikilla päätöksenteon ja valmistelun asteilla. Lausuttavana olevasta hyvinvointialueen strategiasta haluamme kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin, joilla katsomme olevan merkitystä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön kannalta:
1) Ennaltaehkäisevät tavoitteet (kärjet) ja toimenpiteet
Kuntien hyte –työn edistämisen kannalta on tärkeää, että tavoitetta edistetään kumppanuuteen perustuen. Rovaniemen kaupunki pitää tätä tärkeänä, koska tämä on kirjattu myös lakiin, jossa molempia osapuolia velvoitetaan tukemaan ja ohjaamaan toisiaan omalla asiantuntemuksellaan. Jotta asian osalta voitaisiin edetä, toivoo Rovaniemen kaupunki konkreettisia esimerkkejä, joiden kautta tavoitteita toteutetaan, ja josta molemmat toimijat voivat löytää itsensä toisensa tasavertaisena kumppanina.
2) Yhdyspinnat
Kunnat tunnustavat hyvinvointialueen tärkeänä kumppanina, kun toteutamme lappilaisten palveluita yhdessä. Rovaniemen kaupunki lausuu näkemyksenään, ettei uudistusta tehdessä unohdeta yhdyspintoja kuntien elinvoimapalveluihin, kuten työllisyydenhoitoon, jossa tulevan hyvinvointialueen rooli on merkittävä mm. työllistymistä edistävässä monialaisessa palvelussa (TYP -työ). Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittaminen osana kunnan työllisyyspalveluita, kuten toimintakyvyn arviointi, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn tuen palvelukokonaisuudet ja näihin panostaminen, tulisi näkyä vahvemmin hyvinvointialueen strategiassa. Rovaniemen kaupunki näkee, että tähän kokonaisuuteen tulee kyetä vastaamaan yhdessä niin, että asiakasta ei siirretä luukulta toiselle. Tähän sitoutuminen ja yhdyspintojen rakentaminen ovat asioita, joista kuntien ja hyvinvointialueen ohella hyötyvät myös palveluita käyttävät asiakkaat.
Rovaniemen kaupunki esittää, että yhdyspintojen teema näkyisi vahvemmin myös strategisella tasolla, ja että tähän myös sitoudutaan osana hyvinvointialueen strategiaa.
3) Työllistäminen
Hyvinvointialueiden käynnistyessä osa kuntien työllistämispaikoista siirtyy hyvinvointialueelle. Siirron myötä Rovaniemen kaupunki ilmaisee huolensa heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämismahdollisuudesta, ellei hyvinvointialueet sitoudu kohderyhmässä olevien lappilaisten työllistämiseen. Heikossa työmarkkina-asemassa ovat myös nuoret, joiden työllistämisen eteen toivotaan hyvinvointialueiden panostusta. Hyvinvointialue voisi esimerkiksi tarjota kohderyhmälle kesätyömahdollisuuksia kuntien ja yksityisen sektorin tavoin tai edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämistä erilaisten työllistämis- ja harjoittelupaikkojen muodossa.
4) Hankinnat
Koska hyvinvointialueella tehdään jatkossa paljon hankintoja, kannustaa Rovaniemen kaupunki hyvinvointialuetta ottamaan käyttöön sosiaaliset hankintakriteerit ja tuoda sosiaalisen kestävyyden edistämisen vahvemmin myös strategiseksi tavoitteekseen.
5) Palvelut ja palveluverkko
Hyvinvointialueen kaupunkilaisille järjestämät ja tuottamat toimivat ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olennainen osa kaupungin veto- ja pitovoimaisuutta. Hyvinvointialue on tärkein yhteistyökumppani päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten hyvinvointityössä samoin kuin eri väestöryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kaupungin asuntorakentaminen ja kaavoitus sekä yhdyskuntasuunnittelu ovat osa hyvinvointialueen palvelurakennetta. Rovaniemen kaupunki näkee, että palvelujen ja palveluverkon suunnittelussa on tärkeää huomioida kaupunkien ja kuntien palvelut esim. yhdyskuntasuunnittelu jossa huomioidaan mm. kaupungin kasvu.
6) Osallisuus
Rovaniemen kaupunki näkee, että kaupunkilaisten osallisuuden edellytysten parantaminen on tärkeässä osassa myös hyvinvointialueen strategiassa. Haluaisimme nähdä, että osallisuutta voidaan kehittää yhdessä kaupungin ja hyvinvointialueen kanssa.
Rovaniemen kaupunki näkee, että edellä mainitut kokonaisuudet huomioiden hyvinvointialueen strategia vahvistuu ja rakentuu entistä vahvemmin kumppanuuteen perustuvaksi sekä ennaltaehkäisevissä että korjaavissa palveluissa, jolloin palvelupolut eivät muodostu esteeksi asiakkaiden palveluille. Yhteistyön tavoista ja toimintamallien kehittämisestä tulee päästä keskustelemaan yhdessä mahdollisimman pian.
Päätös
Sara Seppänen ja Heikki Autto poistuivat kokouksesta esteellisenä asian käsittelyn ja esittelyn ajaksi (HallintoL 28.1 § kohta 5, hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen (Seppänen) ja aluevaltuuston 4. varapuheenjohtaja (Autto)).
Terhi Heikkilä teki kokouksessa Riku Tapion kannattamana muutosesityksen, että seuraava kohta lisätään kaupunginhallituksen lausuntoon: "Rovaniemi näkee, että palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevissa strategisissa linjauksissa on huomioitava riittävän suuri oman toiminnan osuus riskien minimoimiseksi ja lisäksi kaikkien palveluiden järjestämisessä on otettava huomioon huoltovarmuuden toteutuminen. Omistajapolitiikkaan Rovaniemen tahtona on, että Lapin hyvinvointialueen omistamien inhouse-yhtiöiden elinvoimaisuus ja toimintaedellytykset on taattava (esim. Rovaniemen keskuspesulan investointi). Tavoitteena on veroeurojen jääminen Lapin alueelle."
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti Terhi Heikkilän esittämällä lisäyksellä.