Kaupunginhallitus, kokous 11.5.2026

Perustelut

LapIT Oy:n osakaskokouksessa on käsitelty eri vaihtoehtoja, jos esitetty hankintalain muutos ja siinä oleva 10 prosentin omistusosuusvaade sidosyksikköhankinnalle menevät läpi.

LapIT Oy:n nykyisistä omistajista suurimmat osakkeiden omistajat ovat Rovaniemen kaupunki 30,6 % osakkeista, Lapin hyvinvointialue 10 % ja Kuusamon kaupunki 10 %. Muut osakkaat (29 kpl) omistavat kukin 0,6 - 8,1 %  yhtiöstä.

Hankintalain muutosesityksessä sidosyksikköhankintojen sääntelyä tiukennetaan. Esityksessä on vaatimus, että hankintayksikön tulisi jatkossa omistaa 10 prosenttia sidosyksiköstä, jotta sidosyksikköhankinnat olisivat mahdollisia. Jos hankintayksikkö omistaa vähemmän kuin 10 prosenttia sidosyksiköstä, se ei saa tehdä yhtiöltä suoraan hankintoja. Jos eduskunta hyväksyy esityksen, tämä tarkoittaa LapIT Oy:n osalta, että iso osa nykyisten osakkaiden palveluostoista ei ole jatkossa enää mahdollista. Käytännössä jotta kunta voisi siirtymäajan jälkeen ostaa palveluita yhtiöltä, tulee sen omistaa 10 prosentin osuus siitä.

Hankintalakiesityksellä tavoitellaan säästöjä ja tehokkuutta julkisiin hankintoihin. Sidosyksiköiden käytön rajoittamista 10 prosentin vähimmäisomistusosuudella on perusteltu markkinaneutraliteetilla. Esimerkiksi vastaavan kaltaisia palveluita kuin mitä LapIT Oy tuottaa, tarjoavat markkinoilla toimivat yritykset. On kuitenkin tärkeä tunnistaa, että palveluiden saatavuuteen markkinoilta liittyy alueellisia eroja erityisesti harvaan asuttujen alueiden pienille kunnille toimiessaan itsenäisinä. Osalla LapIT Oy:n nykyisistä asiakkaista voi olla vaikeuksia saada markkinoilta ict-palveluita, koska volyymit eivät ole tarpeeksi kiinnostavia markkinatoimijoille. Muutosten tavoitteena on parantaa julkisen sektorin tehokkuutta, alueellista elinvoimaa sekä yrittämisen edellytyksiä.

Hankintalakiesityksessä on määritelty siirtymäaikoja, joilla on tarkoitus turvata kriittisiä sopimuksia. Muun muassa kyberturvallisuuteen liittyvät asiat varmistettaisiin riittävän pitkillä siirtymäajoilla.

LapIT Oy:n osakassopimuksen mukaan, mikäli lainsäädäntö muuttuu, osapuolet sitoutuvat tällöin neuvottelemaan sopimuksen muuttamisesta ensisijaisesti siten, että toiminta vastaa lainsäädäntöä sekä erityisesti hankintalakia ja osapuolen yhteinen tahto toteutuu mahdollisimman hyvin. Toissijaisesti toiminta jatkuu osakkaiden sopimalla tavalla.

LapIT Oy:n toiminnan jatkolle on hahmoteltu kolmea vaihtoehtoa:

1. vaihtoehto: Nykyisten kunta-asiakkaiden järjestäytyminen suurempien yhteenliittymien taakse (Lapin liitto tietohallinnon järjestäjätahona)

• Vaihtoehdossa esim. maakuntaliitto toimisi tietohallintopalveluiden järjestäjätahona, jolle kunnat siirtäisivät kuntalain mukaisesti toimivallan päättää tietohallintopalveluista. LapIT Oy:n Pohjois-Pohjanmaan osakaskunnissa järjestäjä voisi olla joko yksittäinen kunta tai kuntien yhteinen toimija.
• Mallissa tietohallinto-osaaminen järjestyisi suuremman toimijan organisaatioon, joka toisi riittävää osaamista palveluiden järjestämiseen. Nykyisellään monissa Lapin kunnissa tietohallintoresurssi on rajallinen ja pohjautuu omaan ict-tuotantoon. Rovaniemen kaupungilla on erillinen tietohallinto olemassa organisaatiossa. Maakuntaliitolle tehtävä olisi kuitenkin laaja ja uusi, joten vaatisi runsasta resurssointia.
• Lapissa maakuntaliitto voisi olla luonteva toimija yhteisen tietohallinnon järjestäjänä, mutta tässä on huomioitava, että osa Lapin liiton jäsenkunnista (Kemi, Tornio, Sodankylä) ei ole ollut LapIT Oy:n osakas eikä ole ostanut siltä palveluita. Käytännössä Lapin liiton tulisi selvittää mitä muutoksia järjestely edellyttäisi perussopimuksiin ja päätöksiin.
• Järjestely ei saisi olla näennäistä läpilaskutusta maakuntaliitosta suoriin kuntiin, vaan maakuntaliitolla tulisi olla täysi järjestämisvastuu kuntien ict-palveluista. Maakuntaliitto päättäisi tällöin ict-infraan liittyvästä budjetista ja mm. investoinneista. Kunnat kattaisivat kustannukset sopimuksessa sovittavalla tavalla. Tässä vaihtoehdossa tulisi selkeästi ratkaista miten yhteistyö ja päätöksenteko toteutettaisiin ict-palveluiden osalta, jos maakuntaliitto järjestäisi palvelut laajalle kuntajoukolle laajalla maantieteellisellä alueella.
• Järjestelyssä tulisi myös sopimuksissa huomioida tarkkaan mitkä palvelut maakuntaliitto järjestäisi, ja mitkä kuuluisivat edelleen kuntien järjestettäväksi. Lapin kunnissa on esimerkiksi useita erilaisia tietojärjestelmiä, joiden hankinta ja ylläpito kuuluisivat edelleen luontevasti jokaisen kunnan hoidettavaksi. Maakuntaliiton rooli voisi olla perusinfraan liittyvien palveluiden järjestämisessä kuten työasemat, tietoliikenne ja lähituki.
• Vaihtoehdossa maakuntaliitto voisi järjestää myös Rovaniemen kaupungille osan ict-palveluista. Tällöin järjestäjätaholle siirtyisi suuri volyymi ict-infraa järjestettäväksi. Osa palveluista järjestettäisiin edelleen itse kaupungin omana toimintana.
   

2. vaihtoehto: Vastuukunnat tietohallinnon järjestäjätahona useammalle kunnalle (vastuukuntamalli)

• Mallissa esim. Tunturi-Lappi tai itä-Lappi keskittäisivät osakeomistukset yhdelle kunnalle joka kuntalakiin perustuen järjestäisi vastuukuntana tietohallinnon palvelut muille kunnille. Vastuukunnalla tulisi olla LapIT Oy:stä 10 prosentin omistusosuus.
• Malli seurailisi pitkälle työllisyysalueiden rakennetta tai muita vanhoja yhteistyöalueita.
• Vastuukunnilla tulisi olla aito järjestämisvastuu muiden kuntien ict-palveluista keskinäisen sopimuksensa mukaisesti, eikä järjestely saisi olla ainoastaan läpilaskutusta. Tämä edellyttää luonnollisesti, että vastuukunnalla- ja sopimuskunnilla on samankaltaiset ict-järjestelyt.
• Vaihtoehdon toteutuminen riippuu eri kuntien päätöksenteosta. Rovaniemen kaupunki voi tämän vaihtoehdon toteutumista edistää myymällä omia osakkeitaan, ja näin edistämällä pienosakkaiden mahdollisuutta hankintalakiesityksen 10 prosentin omistusosuuteen. Mahdolliset osakkeiden myynnit käsitellään erikseen kaupungin päätöksenteossa.
• Malli edellyttää jokaisella vastuukunnalta riittävää tietohallinnon hankinta- ja sopimusosaamista, vaikka ict-palvelut ostettaisiinkin suoraan LapIT Oy:ltä.
• Yksittäisten kuntien sekä mm. Rovaniemen kaupungin tulisi edelleen järjestää itse tietojärjestelmäkohtaiset palvelut.
• Vaihtoehdossa voi tulla myös tilanne, jossa jokin kunta ei organisoidu tietohallintopalveluissa vastuukunnan taakse, vaan hankkii palvelut suoraan itse. Näitä voi olla ulosmyyntirajan sisällä muutamia.
• Vaihtoehto edellyttää kunnilta sopimuksia tehtävistä, vastuunrajoista, kustannusten jaosta sekä mm. palveluiden ohjaamisesta. Käytännössä tilanne olisi vastaava kuin Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan välinen sopimus työllisyysalueesta. Ict-palveluissa Rovaniemen kaupunki voisi myös olla vastuukuntana tarvittaessa.
   

3. vaihtoehto: Lapit Oy:stä tulee markkinoilla toimiva yhtiö

• Jos hankintalakiesitys päätetään eduskunnassa esitetyllä tavalla ja LapIT Oy:n osakaskanta ei järjestä tietohallinnon järjestämisvastuuta siten, että 10 prosentin omistus sidosyksiköstä täyttyy kullakin omistajalla, voi yksi mahdollisuus olla muuttaa LapIT Oy markkinoilla toimivaksi yhtiöksi.
• Vaihtoehdossa LapIT Oy vastaisi kuntien ym. tekemiin tarjouspyyntöihin. Käytännössä tämä voisi aiheuttaa ulosmyyntirajojen ylittymisen, jonka jälkeen myös esim. Rovaniemen kaupunki ei voisi tehdä sidosyksikköasemaan vedoten suoria hankintoja LapIT Oy:ltä vaan hankinnat olisi kilpailutettava.
• Vaihtoehto edellyttää todennäköisesti myös Rovaniemen kaupungille ict-hankintaosaamisen ja -resurssin lisäämistä hankintapalveluihin, koska kaikki ict-infraan liittyvät palvelut tulee siirtymäajan kuluessa kilpailuttaa.
• Sinänsä vaihtoehto ei vaikuta LapIT Oy:n omistukseen, mutta omistuksen rooli muuttuu täysin sidosyksikkötoiminnasta markkinoilla toimivaksi yhtiöksi. Kunnat voivat edelleen omistaa LapIT Oy:tä, mutta omistus ei oikeuta suoraan hankintoihin sidosyksikköaseman perusteella. Tämä vaihtoehto vaikuttaa suuresti yhtiön toimintaan.
   

Hallintosäännön 4 §:n mukaan kaupunginhallitus vastaa omistajaohjauksesta. LapIT Oy on yksi Rovaniemen kaupungin omistuksista johon hankintalain esitetyllä muutoksella on suuri vaikutus. Tämän vuoksi lakiesityksen läpi menoon on syytä alkaa varautumaan ajoissa, jotta ict-palveluiden tuotanto voidaan varmistaa häiriöttä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaupunginhallitus päättää, että varautumista hankintalain muutokseen jatketaan ensisijaisesti vaihtoehdon kaksi (vastuukuntamalli) pohjalta.